Kilpisjärvi 2020-kuulemistilaisuudesta
Saamelaiskäräjät kuuli eilen Käsivarren alueen saamelaisia, poromiehiä, kylän asukkaita ja yrittäjiä Kilpisjärvi 2020-kehittämishankkeesta ja tulipa paikalle myös Enontekiön kunnan edustajakin, hankkeen projektipäällikkö. Paikalle oli saapunut noin 30 osanottajaa, jopa ylikin, kertomaan näkemyksiään alueen kehittämisestä. Joukko oli moninainen, mutta oli hyödyllistä kuulla eri elinkeinonharjoittajien näkemyksiä alueen kehittämisestä ja kehittämistarpeista. Kuulemisen pohjalta laadimme muistion ja esitykset Kilpisjärvi 2020-hankkeen ohjausryhmälle. 

Kilpisjärvi 2020-hankkeen tarkoitus on luoda kylän kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 asti ja suunnitelman on tarkoitus toimia alueen yleiskaavatyön pohjana. Hankkeessa suunnitellaan konkreettisia kaavaehdotuksia. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, jossa on myös saamelaiskäräjien edustus. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran 9.11. Hankkeen oli tarkoitus loppua vuoden lopussa, mutta ilmeisesti ohjausryhmä hakee työlle jatkoaikaa ensi keväälle, vaikka Enontekiön kunta on jatkoajan hakemista vastustanut. 

Esittelin kuulijoille Kilpisjärvi 2020-hankkeen tämänhetkisiä esityksiä. Hankkeessa esitetään mm. maisemahissin rakentamista Saanalle, lomamökkien ja arktisen seikkailupuiston rakentamista Salmivaaralle, krossirataa lapsille ja nuorille, Jäämeren rataa, vuodepaikkojen lisäämistä 4000 (uusimmassa esityksessä 3600) nykyisestä 1200 vuodepaikasta, moottorikelkka- ja mönkijäreittien perustamista, uusia tieyhteyksiä mm. Termisjärvelle sekä silta Ruotsiin. 

Korostin kuulemisessa, että saamelaiskäräjien lähtökohta Kilpisjärven kehittämiselle on saamelaiskulttuurin ja poronhoidon toimintamahdollisuuksien sekä luonnon monimuotoisuuden ja Saanan kansallismaiseman turvaaminen. Saamelaiskäräjille on myös hyvin tärkeää säilyttää saamelaisten kotiseutualue elinvoimaisena sekä turvata ja kehittää alueen palvelurakenne. Kilpisjärvellä, kuten muuallakin, tämä tavoite edellyttää alueen monipuolista elinkeinorakennetta ja väestökadon pysäyttämistä. Kilpisjärveen kuuluu matkailu, mutta matkailua tulee kehittää sopusoinnussa saamelaiskulttuurin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa. Massamatkailukohteita Suomessa on hyvin monia ja suunnitelmaa 4000 vuodepaikasta kauhistuttaa ainakin minua. Minne Kilpisjärvelle nämä 4000 vuodepaikkaa mahtuvat? Tunturien rinteille ja laille? Kilpisjärveen vahvuus on luonto, kaunis, puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä saamelaiskulttuuri ja poronhoito. Näitä osa-alueita tulee kehittää ja turvata samalla alueen asukkaiden peruspalvelut.

Kuulemisessa tuli ilmi, että alueen nykyinen infrastruktuuri: tiestö, sähköverkko, jätehuolto sekä puhelin- ja tietoliikenneyhteydet eivät ole toimivia. Huonot puhelinyhteydet ovat turvallisuusriski turistien määrän lisääntyessä. Jätehuoltokapasiteetti ei ole nykyisellään riittävä turismikaudella ja päästöt vesistöön rehevöittävät herkkää arktista luontoa. Toimivia tietoliikenneyhteyksiä ei saa sivukylille ilman lottovoittoa, niin kallista se on. Kilpisjärven tien huono kunto on turvallisuuskysymys, koska rekkaliikenne tiellä ja kylän läheisyydessä on suurta ja kevyen liikenteen väylät puuttuvat. Peruspalvelujen turvaamiseen tulisikin kiinnittää huomiota vahvasti Kilpisjärven kehittämissuunnitelmassa ja peruspalvelujen turvaamisen jälkeen tulisi aloittaa varsinainen kehittämistyö. Matkailun tulisi keskittyä Kilpisjärven vahvuuksiin, ei massaturismiin ja koneisiin perustuvaan turismiin. Se vielä tästä puuttuisi, että Kilpisjärven kylällä ja tuntureilla pörräisivät villisti moottorikelkkojen lisäksi mönkijät. 

Poromiehet olivat järkyttyneitä suunnitelman laajuudesta ja pelkäsivät erilaisten hankkeiden vaikeuttavan poronhoidon harjoittamista. Kehittäminen tuntui myös ristiriitaiselta. Poromiehet eivät saa viedä jalaksilla kulkevia talvisia paimennuskämppiä tuntureihin, mutta mökkejä voi rakentaa lisää. Poromiehille paimennuskämpät ovat turvallisuuskysymys, koska sääolosuhteet vaihtelevat Kilpisjärven alueella rajusti. Jalaksilla kulkevat muutamat mökit talvella eivät haittaa luontoa, mutta poromiehille ne ovat turvallisuuskysymys. Tähän asiaan tulee saamelaiskäräjien paneutua. Kuulemisessa tuotiin vahvasti esille, että kehittämisessä tulee kunnioittaa alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksia ja poronhoidon toimintamahdollisuuksia ja myös luonnon monimuotoisuus uhanalaisine eläin- ja kasvilajeineen on turvattava. 

Kuulemisen perusteella tuli ilmi, että nykyiset suunnitelmat ovat liian suureellisia. Esimerkiksi Jäämeren rata-hankkeen edistämisestä tulisi luopua, koska se aiheuttaisi merkittävä haittoja poronhoidolle ja alueen luonnolle. Alueen matkailussa ei tule hyödyntää saamelaiskulttuuria epäeettiseesti ja halpamaissa tuotettujen matkailuesineiden kautta, vaan panostaa aitouteen ja eettisyyteen. Alueen matkailuyrittäjien tulisi tehdä yhteistyötä Sámi Duodjin kanssa ja myydä aitoja saamelaisia käsitöitä ja matkamuistoja. 

Kuulemisessa vaadittiin myös tarkkoja suunnitelmien kustannusarvioita, vaikutuksenarviointeja sekä selvityksiä suunnitelman pohjaksi alueen luonnosta, maisemasta, poronhoidosta ja saamelaiskulttuurista. Kuulemisessa todettiin, että hanketta tulee suunnitella edelleen hyvin vuorovaikutteisesti alueen kaikkien asukkaiden ja eturyhmien kanssa. Tähän mennessä kunta on kuullut vain matkailuyrittäjiä. 

Kuulemisessa tuli selkeästi ilmi, että nykyinen turismi aiheuttaa ongelmia valvonnan ja ohjeistuksen puutteista johtuen. Norjalaisten turistien reittien ulkopuolinen moottorikelkkaliikenne on hallitsematonta ja haittaa kylän asukkaiden viihtyvyyttä ja kotirauhaa ja se estää myös poronhoitajien elinkeinon harjoittamista. Toisaalta myös moottorikelkkasafarien reittisuunnitelmista ei ole neuvoteltu poronhoitajien kanssa riittävästi ja safarit ovat voineet vaikeuttaa poronhoitajien työtä. Roskaaminen Kilpisjärven ympäristössä on lisääntynyt myös merkittävästi. Roskaaminen tulee lisääntymään ilmeisesti entisestään, koska reittien varrelta on poistettu vessoja ja roskakoreja. Tämä on lyhytnäköistä toimintaa. Osa maastoliikenteen aiheuttamista ongelmista poistuu ehkä uuden maastoliikennelain myötä, jos lain toteutumisenvalvontaa resursoidaan. 

Kuulemisen perusteella sain muutamia ajatuksia, joita tulisi kehittämissuunnitelmassa edistää peruspalvelujen turvaamisen lisäksi. Alueen norjalaisille turisteille tulee laatia Kilpisjärven kestävä matkailun opas, jossa kerrotaan maastoliikenteestä, opastetaan moottorikelkkailuun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Matkailuryittäjien tulisi myös vuokratessaan kelkkoja kertoa vastuullisesta maastoliikenteestä. 

Kilpisjärvi 2020-hankkeessa on asetettu tavoite yrittäjäyhdistyksen perustamiseksi Kilpisjärvelle. Se on mielestäni hyvä tavoite ja se voisi helpottaa poronhoitajien ja matkailuyrittäjien välisten ongelmatilanteiden ratkaisua. Paliskunta/siidat ja yhdistys voisivat sopia esim. moottorikelkkasafareiden reiteistä yhdessä. Lisäksi alueen tieto- ja puhelinliikenne tulee saattaa kuntoon ja tässä asiassa saamelaiskäräjät tekee mielellään yhteistyötä Enontekiön kunnan kanssa. Kilpisjärvelle tulisi saada myös poliisi. Pitkät etäisyydet aiheuttavat turvallisuusuhkia alueelle. 

Saamelaiskäräjät saattaa esityksensä Kilpisjärvi 2020-ohjausryhmälle ja vie sen myös nettiin sen valmistuttua. Hankkeen projektipäällikkö, Lasse Mäkitalo, lupasi välittää omalta osaltaan tilaisuuden terveiset ohjausryhmälle. Hanke on vielä luonnosvaiheessa projektipäällikön mukaan ja toki toivon, että sellaisena se pysyy vielä hyvin pitkään hankkeen keskeneräisyyden vuoksi. Itse kyllä näkisin, että hankkeelle pitää saada jatkoaikaa melkeinpä vuosi, jotta hankkeesta saadaan sellainen, johon kaikki voivat yhtyä ja hanke todella palvelee yleiskaavatyötä perusteellisten selvitysten ja pohdittujen esitysten mukaisesti. Nyt hankkeen esitykset ovat vain ilmaan heitettyjä ideoita ilman konkretiaa, hintalappua tai vaikutustenarviointia. On menty takapuoli edellä puuhun. Kuten tilaisuudessa totesin, saamelaiskäräjät ottaa mielellään vastaan alueen saamelaisten ja yhdistysten näkemyksiä miten aluetta tulisi kehittää ja pyrimme edistämään saamelaiskulttuuria tukevia esityksiämme omassa toiminnassamme ja Kilpisjärvi 2020-hankkeessa. 

Vuontisjärvellä 31.10.
Klemetti Näkkäläjärvi