Kulunut viikko ja sen tapahtumat

Kulunut viikko on mennyt melkein kokonaan kokouksissa Helsingissä. Tiistaina osallistuin Succes in the north -seminaariin, joka käsitteli Barentsin alueen teollisuus- ja yritystoimintaa. Seminaari käsitteli erityisesti yritystoimintaa Murmanskin alueella. Keskiviikkona saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Metsähallituksen johtoa. Keskustelimme mm. saamelaiskäräjien ja Metsähallituksen yhteistyöstä ja saamenkielisistä internet-sivuista. Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä johon nimetään myöhemmin saamelaiskäräjien ja metsähallituksen edustajat. Työryhmän tehtävänä on pohtia konkreettisella tasolla yhteistyömuotoja ja miten parhaiten saamelaiskäräjiä kuultaisiin metsähallituslain 4 § mukaisesti, jossa puhutaan saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytyksien ja poronhoidon etujen turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueella. Metsähallituksen johto ja saamelaiskäräjien hallitus tulevat erikseen lisäksi tapaamaan vuosittain. Saamelaiskäräjät pitää esimerkillisenä Metsähallituksen toimintaa saamen kielten käytössä verkkopalveluissaan ja toivoo sen jatkavan samalla linjalla.

Samana päivänä saamelaiskäräjät tapasi ympäristöministeriön edustajia. Tapaamisessa keskustelimme kestävästä kehityksestä saamelaisalueella, erämaa-alueiden virkistyskäytöstä, lainsäädännön uudistamishankkeista sekä saamelaiskäräjien toiveista ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvista asioista. Saamelaiskäräjät esitti, että ympäristöministeriö ja saamelaiskäräjät perustaisivat yhteisen työryhmän laatimaan saamelaiskulttuurille ja –elinkeinoille omia kaavamerkintöjä. Nykyisin tällaisia kaavamerkintöjä ei ole, ja poronhoitokin on merkitty yhteiseen kaavamerkintään metsätalouden kanssa. Esitimme myös, että saamelaiskäräjille tulisi siirtää saamelaisen kulttuuriympäristön ja -perinnön hoidon rahoitus. Saamelaiskäräjien näkökulman mukaan erämaa-alueiden käyttö tulee olla sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä. Luonnon virkistyskäyttö ei saa häiritä saamelaiselinkeinoja. Uusia kelkka-uria ei tule perustaa saamelaisten kotiseutualueelle taajama-asutuksen ulkopuolisille alueille. Saamelaiskäräjät haluaa edistää ekologista ja reilua matkailua saamelaisten kotiseutualueella, ja matkailun tulisi perustua alueen toimijoiden yhteenliittymiin, jotta tulot jäisivät paikalliselle tasolle.

Torstaina saamelaiskäräjien edustajat olivat kuultavina uudesta kaivoslakiluonnoksesta Työ- ja elinkeinoministeriössä. Saamelaiskäräjät ei ollut tyytyväinen esitettyyn kaivoslakiesitykseen. Saamelaiskäräjät painotti saamelaisten perustuslaillista asemaa ja eri kansainvälisiä sopimuksia saamelaisen kulttuurin turvaamisessa kaivoslain uudistamistyössä. Saamelaiskulttuurin elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien turvaaminen tulisi olla yhtenä koko lain läpäisevänä periaatteena. Saamelaiskäräjät vaatii, että uudet kaivoshakemukset tulee hyväksyttää Saamelaiskäräjillä saamelaisten kotiseutualueella, eikä vain ministeriössä. Kaivokset ja niihin liittyvät rakennelmat ja tiet eivät saa haitata saamelaiskulttuurin ja –elinkeinojen harjoittamisedellytyksiä. Saamelaiskäräjien viimeistellyt huomautukset kaivoslaista jätetään myöhemmin ministeriöön.

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui torstaina ja perjantaina kokoukseen Helsingissä. Asialistalla oli yleisiä saamelaiskäräjien hallintoon liittyviä asioita, edustajia valitsemisia eri toimintoihin ja lausuntojen hyväksymisiä. Perjantaiaamuna jatkoimme kokousta ja iltapäivällä tapasimme oikeusministeri Braxin. Keskustelimme ajankohtaisista saamelaisia koskettavista lainsäädäntöhankkeista sekä ILO-169 sopimuksen ratifioinnista ja ratifioinnin edellytyksistä. Saamelaiskäräjät toivoi, että asian valmisteluun osallistuisivat maa- ja metsätalousministeriön ja oikeusministeriön lisäksi muut keskeiset ministeriöt. Saamelaiskäräjät kutsui oikeusministerin ja oikeusministeriön edustajat esittämään näkemyksensä maaoikeuskysymyksestä ja ILO-sopimuksen ratifioinnin ehdoista keväällä järjestettävään saamelaiskäräjien maaoikeuskysymystä käsittelevään seminaariin. Lisäksi keskustelimme yhdenvertaisuuslain uudistamistyöstä ja saamelaiskäräjien vaatimuksesta päästä kyseiseen työhön mukaan ja että laissa tulisi huomioida saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeudet.

Vuontisjärvellä 16.3.2008
Klemetti Näkkäläjärvi