torstaina 22. lokakuuta 2009

Kuulemisia, kokouksia ja lausuntoja

Taas on hurahtanut aikaa viime blogipäivityksestä. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hyvin kiireisiä ja matkustamista on ollut paljon. Viime viikolla toin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen Norjan Saamelaiskäräjien avajaisiin. Tervehdyspuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Norjasta lähdin kohti Saariselkää, jossa pidettiin Saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Asioita olikin kasaantunut, asialistalla oli kolmisenkymmentä asiakohtaa. Saamelaiskäräjät antoi mm. kannanottonsa valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon, jonka hallitus on antanut syyskuun alussa eduskunnalle mietintöä varten. Selonteossa Suomi on sitoutunut ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen, aloittamaan saamen kielen elvytysohjelman ja perustamaan ihmisoikeusinstituution eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. Olen kuitenkin huolissani tavoitteiden toteutumisesta, koska ensi vuoden valtion talousarvioon ei ole varattu näiden toteuttamiseen varoja. Valtioneuvostolla ei ole varaa viivytellä, koska sillä on toimikautta jäljellä enää puolitoista vuotta. Hankkeet on saatava ensi vuoden budjettiin.

Vaadimme, että valtio varaa ensi vuoden budjettiin 120 000 euroa kielenelvytysohjelman aloittamiseen ja muuttaa opetusta ohjaavaa lainsäädäntöä siten, että saamen kielen ja –kielinen opetus tulee erityiskorvattavaksi valtion varoista koko maassa. Muita keskeisiä vaatimuksiamme oli Ilo 169-sopimuksen ja Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointineuvottelujen aloittamista. Muut keskeiset esityksemme löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta.

Annoimme myös kannanoton Metsähallituksen hallintomallin uudistukseen. Metsähallituksen hallintomallin uudistusta valmistellaan valtiovarainministeriön työryhmissä ja tarkoituksena on, että esitys olisi valmis tämän vuoden lopussa. Saamelaiskäräjät menee marraskuun lopussa hankkeen johtoryhmän kuultavaksi. Kannanotossa vaadimme, että saamelaisten kotiseutualueen osalta valtionhallinnassa olevaa maa- ja kiinteistöomaisuutta ei saa siirtää valtion erityisyhtiön hallintaan ja saamelaisten maaoikeuskysymyksen ollessa vielä ratkaisematta hallintomallin tulisi pysyä entisellään saamelaisten kotiseutualueella. Edelleen vaadimme, että metsähallituksen hallintomallin valmistelussa tulee olla Saamelaiskäräjät aidosti mukana saamelaisten kotiseutualueen osalta. Metsähallituksen hallintomalliin liittyy myös Villi Pohjolan yhtiöittäminen. Metsähallitus on esittänyt yhtiöittämistä kesäkuussa ja käyttöomaisuuden siirtämistä Villi Pohjolalle pitkien käyttöoikeussopimuksen kautta. Esitys ei koske autio- ja varaustupia, vaan vuokrattavia tupia, joita on saamelaisten kotiseutualueella 11 erämaa-alueella ja vajaa 60 koko saamelaisten kotiseutualueella. Vaadimme, että käyttöoikeussopimuksia ei saa myöntää Villi Pohjolalle ja omaisuuden on säilyttävä Metsähallituksen luontopalveluilla ja käyttöoikeuksista sovittaisiin erämaa-alueella hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Lupamyynti tulisi myös siirtää luontopalveluille Villi Pohjolalta ja luontopalvelut jakaisivat lupamyyntikiintiöitä matkailuyrittäjille.

Kokous päätti kiireellisenä myös lausunnon antamisesta kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, jossa saamelaisten kotiseutualueen kunnille annettaisiin 3, 2 miljoonaa euroa saamelaisuuden perusteella. Rahoitus olisi täysin korvamerkitsemätöntä eikä kukaan valvoisi käyttävätkö kunnat lisärahoitusta saamenkielisiin palveluihin. Vaadimme, että rahoitus tulee siirtää Saamelaiskäräjien kautta edelleen annettavaksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiseen.

Saariselällä oli viime perjantaina saamelaisnuorten seminaari, jonne toin Saamelaiskäräjien tervehdyksen. Tervehdys löytyy lähipäivinä Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Tilaisuuden avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Ministeri lupasi rahoitusta nuortenelimen toimintaan saamelaiskäräjien yhteyteen. Ministeri jakoi myös yhdessä saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtajan kanssa saamelaiskäräjien kulttuuripalkinnon rock-yhtye SomBylle. Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan mielenkiintoista seminaaria pidempään, vaan siirryimme ministerin kanssa kahdenkeskiseen neuvotteluun, jossa kerroin saamelaiskäräjien huolet ja pyysin ministeriltä apua niiden ratkaisemiseksi. Sen jälkeen lähdimme ministerin kanssa Inaria kohti ja erityisesti tutustumaan saamelaismuseo Siidaan.

Tällä viikolla olin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kuultavana arktisesta politiikasta. Tästä kerron enemmän muissa blogeissani.

Lähden ensi viikolla Kanadaan kansainväliseen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n kokoukseen. Kerron kokouksesta tarkemmin seuraavassa blogissani. Olen kokousta varten tutustunut ilmastonmuutosta käsitteleviin tutkimuksiin, koska ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat toisiinsa liittyviä kysymyksiä. Luin juuri biologien Liv Vorsin ja Mark Boycen tutkimuksen (Global declines of reindeer and caribou) ilmastonmuutoksen vaikutuksista poroihin ja karibuihin. Tutkimuksen mukaan poro- ja karibu kannat laskevat kaikkialla, tutkitusta 40 alueesta vain kahdeksalla alueella on ollut poromäärien kasvua. Viimeisten vuosikymmenien ajan kannat ovat laskeneet 60 %. Syynä on ilmastonmuutos ja kilpailevat maankäyttömuodot. Tutkimuksen mukaan kannat ovat laskeneet erityisesti villien porojen osalta ja myös Suomen porokantojen osalta.

Tämä on hälyyttävä uutinen, koska se osoittaa kehitystrendiä ja tulee tuomaan vaikutuksia arktisen alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin ja elinkeinoihin. Suomessa ollaan huolissaan nyt ylisuurista poroeloista. Voikin olla niin, että muutaman kymmenen vuoden päästä huoli Suomessa kohdistuukin kutistuviin poroeloihin. Ainakaan mitään perusteita poromäärien pienentämiselle ei ole Suomen saamelaisten kotiseutualueella tässä tilanteessa. Biologien tutkimustulos on merkittävä ja surullinen ja se vaatii reagointia erityisesti arktisessa neuvostossa, saamelaiskäräjillä ja Suomessa. Toivon, että Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa päästään merkittäviin päästörajoituksiin ja alkuperäiskansojen ja saarivaltioiden viesti otetaan huomioon.

0 kommenttia: