Lappi-työryhmän työ on ohi

Lappi-työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Pekkariselle 3.10. Loppuraportti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi/files/20233/Lappi-tyoryhma_loppuraportti_031008.pdf
Jätin raporttiin eriävän mielipiteen yhdessä kansanedustaja Erkki Pulliaisen kanssa. Lisäksi Lapin ympäristökeskuksen johtaja Matti Hepola jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Lappi-työryhmän ehdotuksissa on hyvääkin ja muutamia saamelaiskulttuuria ja elinkeinoja edistäviä hankkeita. Kommentoin tässä blogissani lähinnä saamelaiskulttuuria ja –elinkeinoja koskevia asioita, vesivoimaa ja energiantuotantoa käsittelevät asiat ovat saaneet jo laajasti huomiota.

Raportti esittää tukea saamelaisyliopistohankkeelle ja saamelaiselinkeinojen kehittämishankkeelle, jota saamelaiskäräjät on esittänyt Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Toinen keskeinen esitys käsitteli saamenkielisen osaavan työvoiman turvaamista saamelaisten kotiseutualueella. Palveluihin liittyen toinen keskeinen esitys on, että varmistetaan riittävin resurssein saamen kielilain toteutuminen koulutuksessa ja julkisissa palveluissa. Saamen kielikeskuksien syntymistä edistetään ja aloitetaan kielikeskuksien perustamista koskeva esiselvityshanke.

Raportti esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus ja kehittäminen turvataan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Voimavarojen pysyvyyden ja tason turvaamiseksi ne on sisällytettävä lakisääteiseen valtionosuusjärjestelmään. Tätä voidaan pitää erinomaisena tukena saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallinnolle, koska saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja Lapin liitto ovat aiemmin vaatineet, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee siirtää suoraan kunnille. On hienoa, että työryhmän Lapin liiton edustaja tuki myös tätä ehdotusta. Nykyisin saamelaiskäräjät myöntää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen avustusta kunnille hakemuksen perusteella. Avustus on ollut 600 000 euroa, mutta se ei ole lakisääteinen vaan harkinnanvarainen avustus. Matkailun osalta kehittämisessä huomioidaan saamelaiskulttuurin erityistarpeet. Ehdotukset ovat hyviä ja toivon että ne toteutuvat mahdollisimman pian.

Valitettavasti suurin osa raportista ei ole saamelaiskulttuurille, elinkeinoille tai ympäristölle suotuisaa. Keskeiset puutteet löytyvät eriävästä mielipiteestä, raportin sivuilta 24–29. Loppuraportti on kaksiosainen, jossa ensimmäinen osa pitää sisällään konkreettiset ehdotukset. Toinen, laajempi osa, on taustamateriaalia, jossa esitetyt toimet eivät edusta työryhmän ehdotuksia eivätkä työryhmän virallista kantaa. Tällaista rakennetta en voinut hyväksyä, koska se on työryhmän toimeksiannon vastainen, yksipuolinen erityisesti vesivoiman osalta ja hämärtää työryhmän toimeksiantoa sekä herättää epäluottamusta kansalaisten keskuudessa politiikkaa kohtaan.

Lappi-työryhmän työn lähtökohtana on Lapin aluetaloudellinen duaalimalli, joka perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen ja matkailun kehittämiseen. Näiden asioiden edistämisessä duaalimallissa ei nähdä minkäänlaista ristiriitaa eikä työryhmä yritä löytää keinoja ristiriitojen ehkäisyyn. Totesimme eriävässä mielipiteessämme olevan yksiselitteisen selvää, että duaalimalli on ristiriitainen ja erityisesti maankäytön osalta on jo olemassa ristiriitoja luonnonresurssien hyödyntämisen/matkailun/perinteisten elinkeinojen kesken.

Lappi-työryhmän loppuraportti ei huomioinut riittävästi naisvaltaisten alojen nykytilaa ja kehittämistarpeita ja sukupuolinäkökulma on jäänyt täten hyvin kapeaksi. Viittasimme tähän myös eriävässä mielipiteessämme. Erityisesti olisin toivonut, että raportissa olisi osoitettu selkeitä toimenpide-ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi ja hoivapalvelujen kehittämiseksi. Nais- ja miesvaltaisten alojen välistä kuilua olisi kurottava myös umpeen jo koulutuksesta lähtien, esimerkiksi Kainuussa on tästä hyvä projekti, Women IT.

Erityisen tyytymätön olen siitä, että poronhoitoa ja sen kannattavuutta käsitteleviä ehdotuksia ei ole huomioitu loppu- ja taustaraportissa. Saamelaiskulttuurin kannalta keskeinen ehdotus poronhoidon paimennustuesta ei saanut työryhmässä kannatusta. On surullista, että poronhoitoa pidetään marginaalisena elinkeinona, vaikka se on merkittävä työllistäjä ja elinkeino saamelaisten kotiseutualueella. Eriävässä mielipiteessämme toimme laajasti esille poronhoidon kehittämistarpeita ja saamelaisporonhoidon asemaa.

Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin osalta työssä olisi ollut paljon parannettavaa ja työryhmän olisi tullut käsitellä laajemmin saamen kielen ja saamelaiskulttuurin edistämistä. Olemme eriävässä mielipiteessä yksilöineet muutamia keskeisiä tarpeita, joihin Lappi-työryhmän olisi pitänyt ottaa kantaa.

Lappi-työryhmä esittää, että osa Metsähallituksen tuotosta tulee palauttaa alueen elinkeinotoiminnan tukemiseen. Esitys ei ole hyvä saamelaiskulttuurin, poronhoidon eikä alueen ympäristön kannalta ja vastustimme esitystä. Totesimme eriävässä mielipiteessämme, että alueen elinkeinotoiminnan edistäminen ei saa perustua metsien kestämättömiin hakkuisiin. Toimenpide-ehdotus toteutuessaan asettaisi alueen elinkeinotoiminnan riippuvaiseksi Metsähallituksen tuotosta, asettaen eri elinkeinomuodot vastakkain ja ohjaisi maankäyttöä siten, että kaavoituksen kautta pyrittäisiin saamaan maksimaalinen hyöty.

Saamelaisten kotiseutualueella ehdotus toteutuessaan lisäisi saamelaiskulttuurin ja metsätalouden välisiä ristiriitoja ja vaikeuttaisi poronhoidon harjoittamisedellytyksiä. Toteutuessaan tuoton palauttaminen tarkoittaisi lisääntyviä metsänhakkuita, jotka taas veisivät perustan saamelaisen aineellisen kulttuurin, poronhoidon harjoittamisen, toimintaedellytyksiltä. Työryhmän ehdotus toimii ennakko-ohjaavana ajatellen tulevaa työryhmätyöskentelyä, jonka tavoitteena on saada Suomen lainsäädäntö tasolle, mikä mahdollistaisi ILO 169-sopimuksen ratifioinnin. Kyseisen työryhmän tulee voida tehdä omat ratkaisunsa ja ehdotuksensa riippumattomasti ilman että sen työtä ohjaisivat minkään muun työryhmän ehdotukset.

Palaan seuraavassa blogissani muihin kokousasioihin.


Syysterveisin
Klemetti Näkkäläjärvi