Pallakselta Inariin

Maanantaina olin ympäristökeskuksen ja –ministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin Pallaksen tulevaisuutta. Pidin tilaisuudessa lyhyen puheen, jossa toin Pallaksen kehityksen lisäksi esille myös muita ajankohtaisia saamelaisia koskettavia asioita. Pallakselle aiotaan viimeisten tietojen mukaan rakentaa lisää matkustuskapasiteettia erityislain turvin ja hanke on ilmeisesti myötätuulessa myös ympäristöministeriössä.

Toin puheessani esille, että Pallaksen rakentaminen erityislain turvin aiheuttaa painetta myös Enontekiön suuntaan. Kunnan ja matkailuyrittäjien tavoitteena on ollut, että Pyhäkerolle voitaisiin rakentaa matkailurakennuksia ja mm. hiihtohissi. Tämä kaventaisi alueen poronhoitoalueita ja pakottaisi saamelaisporonhoidon alueet siirtymään yhä pohjoisemmaksi vaarantaen alueen saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset. Pallaksen rakentaminen murentaa kansallispuistojärjestelmää ja asettaa epäilyn, että mikäli Pallakselle voidaan tehdä oma erityislakinsa, niin miksei muillekin kansallispuistoille. Pidän kansallispuistojärjestelmää ehdottoman toimivana ja tärkeänä suomalaisena järjestelmänä, joka takaa kansallismaisemiemme siirtymisen myös tulevien sukupolvien nautittavaksi. Tätä tärkeää kansallista perintömme ei saa murentaa millään erityislailla.

Ajankohtaisia saamelaisia koskettavia hankkeita on parhaillaan Lapin liitossa valmisteltavana oleva Tunturi-Lapin maakuntakaava, jossa pelkona on, että Tunturi-Lapin aluekehitystä tehdään vain matkailun kautta, kuten Pallaksen ja Pyhäkeron tilanne osoittaa. En vastusta matkailua, mutta matkailurakentamisen on tapahduttava hallitusti olemassa olevien matkailukeskusten kautta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja huomioiden tiiviin aluekehityksen.

Kaivostoiminta ollaan suunnittelemassa Käsivarren alueelle, ja se on huomioitu myös nykyisessä maakuntakaavaluonnoksessa. Tunturi-Lapin alueella merkittävin saamelaiselinkeino on poronhoito. En vastusta kaivostoimintaa, mutta nykyinen kaivoslaki ja valtausten hyväksymisprosessi ei täytä kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain edellyttämää tasoa. Jo etsintätyö vaikeuttaa saamelaisporonhoidon toimintaedellytyksiä, koska etsintätoiminta on laajamittaista ja mekaanista. Saamelaisporonhoidon huolena on jatkuvasti kutistuvat laitumet – kaikki uudet ja laajamittaiset hankkeet ilman suunnittelua saamelaiskäräjien ja elinkeinon harjoittajien kanssa. Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien sivuilta http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185.

Tiistaina Hetassa oli saamelaiskäräjien järjestämän seminaari Enontekiön kunnan saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Mukana oli myös mm. vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää. Toin omassa puheessani esille saamen kielilakiselvityksen tuloksia Enontekiön kunnan osalta. Totesin, että Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa on parannettavaa ja kehitettävää paljon. Saamelaiskäräjät pyrkii omalla edunvalvonnallaan turvaamaan sen, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin saadaan lisää rahoitusta. Rahoitusta voitaisiin myöntää kaikille lakisääteisiä julkisia palveluja tuottaville organisaatioille. Esitin myös, että saamelaiskäräjien ja kunnan tulee lisätä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa, jotta voimme turvata parhaiten saamen kielen ja kulttuurin jatkuvuuden Enontekiön kunnan alueella ja että saamenkielinen palvelutaso saadaan turvattua. Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet –osiossa.

Torstaina Saamelaiskäräjillä oli kunnia saada kulttuuriministeriön poliittinen valtiosihteeri Stefan Johansson vieraaksemme Inariin. Tilaisuudessa pitämässäni puheessani toin tuon esille yleisesti saamelaiskäräjien toimintaan liittyviä asioita ja ajankohtaisia kehittämistarpeita erityisesti kulttuuriasioihin liittyen. Toin esille tarpeen nostaa saamelaiskäräjien kautta kanavoituvaa valtioapua merkittävästi nykyisestä. Erityisen suuri tarve olisi saamelaiskäräjien kautta myönnettävälle erityiselle avustukselle lasten ja nuorten saamelaiskulttuuria tukeviin toimintoihin ja hankkeisiin. Toinen suuri tarve on lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä, ja tähän tarvitaan kipeästi uusia resursseja. Nykyisellä resurssitasolla emme pysty luomaan pysyvää lasten ja nuorten osallisuutta parantavaa järjestelmää Saamelaiskäräjille. Lisäksi pyysin valtiosihteeriä edistämään saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten asemaa ja kiinnittämään huomioita saamelaistaiteilijoiden tilanteeseen. Koko puhe on löydettävissä saamelaiskäräjien sivuilta http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185.

Samana päivänä tapasin myös metsähallituksen edustajia epävirallisessa tapaamisessa, jossa oli mukana mm. luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen. Tilaisuudessa hän teki kattavan katsauksen osastonsa toimintaan. Juuri ennen tapaamistamme saamelaismuseosäätiö ja metsähallitus olivat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistyön tiivistämisestä. Kuulin myös myönteisen uutisen siitä, että metsähallitus on parantamassa saamenkielistä tiedotustoimintaansa lähiaikoina.

Perjantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka jatkuu maanantaina. Tiistaina tapaan hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen, jonka kanssa keskustelen aluehallinnon uudistamis- ja kehittämishankkeesta. Keskiviikkona minulla on ilo osallistua tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämään monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta Suomessa käsittelevään presidenttifoorumiin, jossa pidän lyhyen alustuksen. Presidenttifoorumi on nähtävissä internetissä suorana Ylesradion kotisivuilla (www.yle.fi/areena) ja tiivistelmä YLE TV 1:ssä 22.5 klo 14-15.


Vuontisjärvellä 18.5.2008

Klemetti Näkkäläjärvi