Pikapäivitys pohjoismaisen saamelaissopimuksen tiimoilta

Tänään julkistettiin oikeusministeriön asettaman työryhmän mietintö pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Mietintö löytyy oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta: http://www.om.fi/Etusivu/1247667830882 Saamelaiskäräjien edustaja työryhmässä oli I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari. Valitettavasti edustajamme ankara työ pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi ja saamelaisten oikeuksien asianmukaiselle huomioimiselle ei saanut riittävää vastakaikua työryhmässä ja hän joutui jättämään mietintöön laajan loppulausunnon. Työryhmämietintö olisi ollut kokonaisuutena vielä heikompi nykyisestä ilman saamelaiskäräjien edustajan vahvaa työtä pahimpien saamelaisten oikeusasemaa heikentävien kohtien poistamiseksi mietinnöstä. Työryhmän mietintö uutisoitiin hyvin negatiivisesti saamelaisten oikeuksien kannalta. Näin muutamia otsikoita, joissa työryhmän näkemyksen mukaan sanottiin pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen olevan Suomen perustuslain vastainen.

Työryhmämietintö ei ollut saamelaiskäräjien puheenjohtajan kannalta miellyttävää luettavaa. Saamelaiskäräjien toiveena on, että vuoden 2005 luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi hyväksyttäisiin lähes sellaisenaan kuitenkin niin, että saamelaisten oikeuksia ei heikennetä. Mietinnössä pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta käytiin hyvin ylimalkaisesti läpi, lueteltiin asiaan liittyvät Suomen lainkohdat ja todettiin kaikissa kohdissa jotka lisäisivät saamelaisten oikeuksia ” asia on ongelmallinen perustuslain kannalta”, ”artikla lisäisi Suomen kansainvälisiä velvoitteita” näitä toteamuksia sen kummemmin perustelematta juridisesti. En tiedä, mitä lisäarvoa tällainen toteava työryhmätyöskentely tuo. Mietinnössä ei aidosti arvioida sopimusluonnoksen suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön eikä pohdita millaisia lainsäädäntömuutoksia sopimuksen ratifiointi toisi.

Mietinnöstä käy ilmi, että Suomi haluaisi neuvotella pohjoismaisen saamelaissopimuksen uudelleen siten, että saamelaisten asemaa heikennettäisiin eikä aitoa saamelaisten aseman parantamista toteutettaisi. Myös ns. paikallisten ihmisten (kuntalaisten) oikeuksista haluttaisiin huolehtia ja rinnastaa ne alkuperäiskansaoikeuksiin. Työryhmämietintö ei tue pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia. Sopimuksen ratifiointi näyttäytyy ainakin Suomen osalta yhä kaukaiselta, ellei valtioneuvostossa ole tahtoa asian edistämiseen pohjoismaisen saamelaissopimusluonnoksen mukaisesti. Mutta, koska Ilo 169-sopimuksen ratifiointikin on yhä auki, millaiset mahdollisuudet pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiin oikein ovat? Heikot, pahoin pelkään.

Tämän työryhmän jälkeen oikeusministeriö varmaankin perustaa toisen työryhmä pohtimaan sitä, mitä tämän työryhmän mietinnössään esille ottamat asiat tarkoittavat. Suomessahan on perinteisesti perustettu työryhmiä, tehty selvityksiä, mietintöjä ja tutkimuksiakin, joita on perusteltu tavoitteella saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi. Tosiasiassa nämä hankkeet ovat hidastaneet saamelaisten oikeuksien toteutumista. Suomella on tällaisesta toiminnasta eli ILO 169-sopimuksen ratifioimattomuuden osalta pitkä ja ansiokas hidasteluhistoria aina 1990-luvulta lähtien. Toivottavasti tällainen samanlainen selvittelyvyyhti ei tapahdu pohjoismaisen saamelaissopimuksen osalta.

Työryhmämietintö on sinänsä tärkeä, koska se voi vaikuttaa Suomen kantaan mahdollisissa pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointineuvotteluissa. Siksi olen vaatinut, että saamelaiskäräjien kokouksen on päästävä antamaan asiassa lausunto. Asianesittelijämme ovat kiireellisestä aikataulusta huolimatta alkaneet valmistella saamelaiskäräjien lausuntoa omalta toimialaltaan hallituksen puhelinkokoukselle 4.12 jonka käsittelyn jälkeen lausuntoesitys toimitetaan yleiskokouksen käsittelyyn 16.12.

30.11.2009 Klemetti Näkkäläjärvi