Rovaniemen kokousten terveisiä

Viime viikon tiistaina Rovaniemellä pidettiin saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi, joka pidetään joka neljäs vuosi. Konferenssin virallisina edustajina olivat Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen edustajat. Konferenssi kuuli pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen selvitystä saamelaislasten ja nuorten tilanteesta ja selvityksen viesti oli, että saamelaislasten ja nuorten osallisuutta on parannettava. Heidän kuten mŧös nuorten konferenssin suosituksensa otettiin osaksi kokouksen julistusta. Konferenssissa piti saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari esityksen saamen kieliyhteistyön ja sen hallinnoin kehittämisestä. Hänen puheensa löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Pidin konferenssin päätöspuheen, joka löytyy samasta osoitteesta.

Kokouksen julistus kehotti valtioita kiirehtimään pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja kehotti valtioita samanaikaisesti toimeenpanemaan kansallisia ratkaisuja eli ILO 169-sopimuksen ratkaisua. Julistuksessa myös painotettiin että kansainvälisellä saamelaisalueella tulee olla saamelainen korkeakouluympäristö. Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta.

Keskiviikkona saamelaiskäräjien puheenjohtajat tapasivat YK:n erityisraportoija S. James Anayan. Keskustelimme hänen kanssaan saamelaisten oikeuksien toteutumisesta, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ja ILO 169-sopimuksen ratifioinnin etenemisestä. Tiedote Anayan tapaamisesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta. Tapaamisen jälkeen vuorossa oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous. Parlamentaariseen neuvostoon kuuluu seitsemän edustajaa Norjan, Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjistä ja kaksi tarkkailijajäsentä Venäjän saamelaisjärjestöistä. Kokouksessa käsittelimme mm. saamen kieliyhteistyötä, saamelaisnuorten osallisuuden kehittämistä sekä Norjan, Suomen ja Ruotsin lapsiasiavaltuutettujen raporttia, joka koski saamelaislasten ja nuorten tilannetta. Kokouksessa siirtyi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus Norjalta Ruotsille.

Torstaina olin jo rutiinitöiden parissa. Avasin PEFC-metsäsertifikaation alatyöryhmän sähköpostikokouksen ns. saamelaiskriteerin ehdotuksen aikaansaamiseksi. Saamelaiskäräjien ehdotus pohjautuu hyvin pitkälle sen asiasta 26.5.08 antamaan lausuntoon, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osiosta. Torstai-iltapäivällä ja perjantaina kävin läpi sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta uudeksi terveydenhuoltolaiksi ja saamelaiskäräjien lausuntoluonnosta lakiehdotuksesta. Saamelaiskäräjiltä ei ole pyydetty lausuntoa lakiehdotuksesta eikä asiasta ole käyty saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluja. Asia koskee oleellisesti saamelaisia ja saamelaisten oikeutta saamenkieliseen ja –kulttuurinmukaisiin terveyspalveluihin, ja tämän johdosta lausumme asiasta. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2008 – osiosta.

Tämän viikon tiistaina olin saamelaiskäräjien edustajana opetusministeriön asettaman työryhmän kuultavana valmisteilla olevan saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain uudistamisesta. Lainuudistustyö on vielä kesken ja tässä vaiheessa saamelaiskäräjät toi esityksiä miten lakia ja koulutuskeskuksen hallinnointia tulisi kehittää. Kuulemisen jälkeen saadessamme työryhmän ehdotuksen käsiteltäväksemme viemme asian jatkotyöstämistä varten asiantuntijalautakuntamme, koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan, ja sen jälkeen hallituksen valmisteltavaksi.

Muilta osin tällä viikolla ohjelmassa on ollut lausuntoehdotuksiin tutustumista ja seuraavan viikon kokousten valmistelua. Ensi viikolla vietän loppuviikon kokouksissa Helsingissä. Keskiviikkona on saamelaisasioista vastaavien pohjoismaiden ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien yhteiskokous. Torstaina Helsingissä on saamelaiskäräjien, vähemmistövaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun järjestämä yhteisseminaari joka käsittelee saamen kieltä ja saamelaisopetusta 2000-luvun Suomessa. Seminaari käsittelee erityisesti saamelaisalueen ulkopuolisten saamelaisten asemaa ja sen yhteydessä pohditaan miten turvataan saamen kielen ja kulttuurin siirtyminen uusille sukupolville. Seminaari on avoin ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Perjantaina osallistun PEFC-metsäsertifiointityöryhmän isoon kokoukseen.


Vuontisjärvellä isänpäivänä

Klemetti Näkkäläjärvi