Saamelaiskäräjien hallituksen syyskausi on alkanut

Toissa viikolla minulla oli ilo osallistua kolttasaamelaisten Trifon juhlaan Keväjärvellä, jossa vihittiin kolttasaamelaisten tsasouna, uusi rukoushuone. Tilaisuus oli koonnut ison joukon kolttasaamelaisia ja ortodokseja Etelä-Suomestakin asti. Oli mielenkiintoista tutustua kolttasaamelaiseen henkiseen perinteeseen. Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen.

Viime viikko kului kiireisesti kokouksissa ja tapaamisissa. Maanantaina oli Lappi-työryhmän kokous, jossa käsiteltiin työryhmän loppuraporttia. Olin pyytänyt saamelaiskäräjien asianesittelijöiltä ja luottamushenkilöiltä huomioita loppuraporttiin, ja toin uudistetun saamelaiskäräjien ehdotuksen loppuraportin saamelaisia käsittelevien osioiden sisällöksi. Saamelaisosion työstäminen jatkuu vielä, erityisesti tarkoituksenani on syventää saamen kielen ja saamenkielisten palvelujen sekä poronhoidon osuutta toimenpide-ehdotuksineen. Lappi-työryhmän kokouksen jälkeen tapasin pikaisesti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) johtajan, jonka kanssa keskustelin saamen kielielimien tehtävistä ja niiden työjaosta sekä kielenhuoltopalvelujen kehittymisestä.

Tiistaiaamupäivällä olin aluehallinnon uudistamis- ja kehittämistyöryhmän kuultavana. Suomen aluehallintoa ollaan uudistamassa ja valtion aluehallintoa tullaan ohjaamaan lääninhallituksilta, alueellisilta ympäristökeskuksilta, tiepiireiltä ja TE-keskuksilta kahteen uuteen aluehallintaviranomaiseen. Saamelaiskäräjiä kuultiin ensimmäisen kerran uudistustyössä, ja toin esille useita huomioita ja muutosesityksiä. Keskeisin ehdotus koskee sitä, että aluehallintouudistuksessa tulee antaa saamelaiskäräjille aluehallintaviranomaistehtäviä saamelaisten kotiseutualueella. Toin työryhmälle tietoa saamelaisten perustuslaillisesta asemasta suhteessa aluehallintouudistukseen ja nostin esille saamen kielilain tuomat velvoitteet ja miten saamen kieli tulee huomioida aluehallintouudistuksessa. Toin esille, että uudistuksesta on käytävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut ja että saamelaiskäräjät edellyttää, että perustuslakivaliokunta tutkii ennen uudistuksen voimaantuloa sen vaikutukset saamelaisten asemaan.

Tiistai-iltapäivällä olin saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin kanssa tapaamassa opetusministeriön nuorisoyksikköä. Tapaamisen aiheena oli saamelaislasten- ja nuorten osallisuuden kehittäminen saamelaiskäräjillä. Kokous sujui hyvin myönteisissä merkeissä, ja ministeriöltä tuli tukea nuorisolautakunnan tai vastaavan elimen perustamiselle saamelaiskäräjille. On luvassa, että tuki kanavoituu myös selvittelyrahoitukseksi tämän vuoden puolella ja että nuorisolautakunnan toiminnan rahoitus voidaan vakiinnuttaa jo parin vuoden sisään. Saamelaiskäräjien hallitus antoi minulle ja kulttuurisihteerille tehtäväksi tarkemman esityksen laatimisen nuorisolautakunnan rahoitustarpeesta ja toiminnan muodoista. Olen hyvin tyytyväinen että voimme alkaa suunnitella täyspainoisesti saamelaisnuorten osallisuuden kehittämistä saamelaiskäräjillä ja että toiminnalle tullaan todennäköisesti saamaan pysyvä rahoitus. Saamelaislapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen tarvitsee pitkäjänteistä työtä, emmekä voi hoitaa asiaa vain projektirahoituksen turvin.

Tiistai-iltana minulla oli kunnia osallistua korkeimman hallinto-oikeuden 90-vuotisjuhliin. Keskiviikko-aamuna olin korkeimman hallinto-oikeuden presidentin vieraana. Iltapäivällä olin kokouksessa ulkoasianministeriössä. Keskustelimme ulkoasianministeriön ja saamelaiskäräjien yhteistyöstä erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien elimissä, erityisesti alkuperäiskansayhteyksissä ja niiden kokouksissa.

Torstaina olin saamelaiskäräjien ja Museoviraston yhteiskokouksessa Inarissa, Siidassa. Kokouksessa käsittelimme saamelaiskäräjien antamaa lausuntoa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Museovirasto vahvistaa valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja niiden kuvaukset. Saamelaiskäräjillä oli useita tarkennuksia ja huomioita, ja neuvotteluja kohdeluettelon kohteista ja niiden kuvauksista jatketaan.

Perjantaina avattiin saamelaiskäräjien hallituksen syyskausi, ei kuitenkaan kovin iloisissa merkeissä. Hallitusta huoletti erityisesti saamelaiskäräjien budjettitilanne, josta tullee alijäämäinen. Käräjien hallitus on käsitellyt asiaa jo keväällä ja edellytti että säästötoimenpiteisiin tulee ryhtyä eikä uusia määräaikaisia työntekijöitä voida palkata. Saamelaiskäräjien ensisijainen työtehtävä on edunvalvonta, ja niin kauan kun emme voi hoitaa neuvotteluja videoyhteyksin, kuulemiset ja kokoukset edellyttävät matkustamista. Osan kuulemiskustannuksista maksaa pääosin kuulemista pyytänyt taho, mutta aina kaikkia matkakuluja edusvalvontatehtävissä ei saa katettua ulkopuolisista varoista. Kuulemisiin ja kokouksiin osallistuminen kuuluu saamelaiskäräjien lakisääteisiin tehtäviin. Määräaikaisia työntekijöitä on kuitenkin palkattu jo kesällä eikä budjettitilanne ole parantunut. Taloustilannetta tullaan käsittelemään vielä seuraavissa hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokous käsitteli myös nimitysasioita. Hallitus hyväksyi myös esityksen nuorisolautakunnan perustamiseksi ja antoi puheenjohtajalle ja kulttuurisihteerille tehtäväksi rahoitushakemuksen laatimisen ja ehdotuksen tarkistamisen lopulliseen muotoonsa.

Tällä viikolla minulla on kokous Lapin suojeluohjelmista Lapin ympäristökeskuksessa Rovaniemellä. Tällä viikolla valmistelen seuraavan viikon kokouksia ja erityisesti asioita Lappi-työryhmän kokousta varten. Saamelaiskäräjät on lähestynyt myös saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia kirjeellä ja pyytänyt niiden näkemyksiä mm. yhteistyömuodoista sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistuksesta. Tavoitteena on pitää yhteispalaveri vielä syyskuun aikana.

Ensi viikolla ohjelmassa on Lappi-työryhmän kokous ja nk. biodiversiteettityöryhmän kokous Helsingissä. Keskiviikkona tapaan Sodankylän kunnanjohtoa ja torstaina tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen sosiaali- ja terveysturvan syyspäiville Saariselällä.


Vuontisjärvellä 09.09.2008


Klemetti Näkkäläjärvi