Eilen pidetyssä saamelaiskäräjien kokouksessa eräät saamelaiskäräjäedustajat toivot esille epäluottamuksensa minun toimintaani kohtaan. Ohessa vastaukseni, jonka esitin kokoukselle, tätä kritiikkiä kohtaan. Pahoittelen että julkisuudessa esitetyt asiat voivat luoda epäluotettavan kuvan saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan. Palaan muihin kokousasioihin blogissani myöhemmin.
Vastaan lyhyesti käräjäedustaja Anne Nuorgamin toimittamaan nimilistaan, joka vaatii minun eroani. Anne Nuorgamin laatimassa paperissa ei mainita mitään sellaista joka antaisi minulle edes aihetta pohtia eroani. Hyvä että tuotte kantanne näin avoimesti esille, jotta saamelaiset tietävät myös teidän kantanne ja tapanne tehdä politiikkaa. Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston saamelaistutkimuksesta on tullut ilmeisesti tämän joukkion politiikan ydinkysymys. Olisi mukava että teiltä löytyisi intohimoa suhtautua näin palavalla kiinnostuksella myös tärkeisiin saamelaisten arkipäivää ja oikeuksia koskeviin asioihin, joita on myös tänään asialistalla. Jos se tekee teidät iloiseksi, myönnän mielelläni että kritiikin kohteessa olleessa kirjeessä oli virhe, mutta virhe on korjattu. Kun käräjäedustajat viime kokouksessa valppaasti havaitsivat että kritiikin kohteena ollut kirje oli virheellisesti merkitty hallituksen kokouksen päättämäksi, viime kokouksen jälkeen asia korjattiin puheenjohtajan päätökseksi ja asiasta lähetettiin tieto myös asianomaisille viranomaisille. Tämä on normaali hallintolain mukainen toimintatapa, ei kenenkään harhauttamista eikä varsinkaan erottamisperuste koska asia on korjattu normaalilla tavalla. Vetoomuksen allekirjoittaneet voivat iloita siitä, että saamelaiskäräjien esitykset ja huomiot ovat jääneet huomiotta saamelaisopetuksen suunnittelusta ja asiaa valmistellaan kuulematta saamelaiskäräjiä, eli tavoitteenne on toteutunut. Mielestäni se ei ole kuitenkaan saamelaisten etu.
Mitä tulee muuten kritiikkiin toimintaani kohtaan, olen toiminut saamelaiskäräjien toimintasuunnitelman, saamelaiskäräjiä ohjaavien lakien ja työjärjestyksen mukaisesti tavoitteena parantaa saamelaisten asemaa ja oikeuksia. Myös yleiskokouksella on vastuu saamelaiskäräjien julkisuuskuvasta. Kesäkuun kokous ei ollut omiaan herättämään luottamusta saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan koska asioita ei saatu käsiteltyä ja ilmassa oli viivytystaistelua. Muihin väitteisiin en ala edes vastata, käsittelemme saamelaiskäräjien tilintarkastajien kertomusta seuraavassa hallituksen kokouksessa, kuten olen todennut. Hallitus valmistelee asian normaalilla tavalla yleiskokoukselle saamelaiskäräjälain mukaisesti. Koska asiaa ei ole valmisteltu missään saamelaiskäräjien elimessä lainkaan, pyynnöt minun erottamiselle ovat hyvin ennenaikaisia eikä teillä ole mitään laillisia perusteita esityksellenne. Se on vain teidän poliittinen linjanne, joka on tullut minulle hyvin tutuksi puheenjohtajuuteni aikana. Toistan vielä että on erinomainen asia että tuotte sen näin julki, näin saamelaisetkin saavat tietää teidän politiikkanne sisällön.
Jos te kuvittelette että teidän esityksenne vaikuttaa minun toimintaani tai horjuttaa haluuni toimia saamelaiskäräjien puheenjohtajana, olette väärässä. Esityksenne voi vaikuttaa kovalta politiikalta, mutta en pidä sitä niin kovin ihmeellisenä. Valtakunnan politiikassa tällainen toiminta on yleistä. Minä en taivu nyt painostuksenne johdosta eikä minulla tule tulevaisuudessa olemaan edes aikomusta eroamaan tehtävästäni. Seison poliittisen linjani takana. Toivon että tämän vetoomuksen allekirjoittaneilta löytyy jatkossa jokin muukin poliittinen linja tai tavoite kuin puheenjohtajan toiminnan ja hallituksen politiikan vastustaminen. Toivon että nyt kun olette saaneet tehtyä esityksenne tehtyä voimme keskittyä asiakysymyksiin ja saamelaiseen kulttuuri-itsehallinnon hoitamiseen.
tiistaina 28. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Jos Klemetti Näkkäläjärvi eroaisi, niin kenestä tulisi silloin puheenjohtaja? Varapuheenjohtajastako? Onko varapuheenjohtaja Anne Nuorgam?
Lausuuko puheenjohtaja useinkin omia mielipiteitänsä hallituksen tai saam. käräjien nimissä? Sattuuko tällaisia virheitä useinkin, ihmettelen vain.
Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja on Irja Seurujärvi-Kari ja II varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi.
Tällaisia virheitä ei tapahdu usein ja kun niitä tapahtuu niin ne korjataan. Kyseessä ollut asia on ollut hallituksen esityslistalla ja se oli tarkoitus käsitellä kokouksessa. Asiaa ei ehditty käsitellä kokouksessa ja se unohdettiin korjata kirjeeseen. Kyseessä oli inhimillinen erehdys ja asia on myös korjattu lähettämällä oikaisukirje kirjeen vastaanottajille.
Virkani on saamelaiskäräjien puheenjohtajana toimiminen ja vastaan saamelaiskäräjien poliittisesta toiminnasta. Tähän tehtävään kuuluu myös mielipiteiden esittäminen.
Toivon puheenjohtajalle viisautta johtaa koko saamelaiskäräjien porukka tästä tilanteesta kohti tuloksellista yhteistyötä.
Epäluottamuslauseesta esille tulleet hallinnon levottomuudet liene johtuvat siitä, että käsitykseni mukaan saamelaiskäräjien hallinto on yhä kovin nuori ja poliittisen johdon muutoksiin tottumaton. Hallinon ammattitaitoa on varmasti yhä kehitettävä, jotta se kestää poliittisella rintamalla tapahtuvia muutoksia ja politiikkojen tulee voida luottaa siihen, että virkamiehet hoitavat virkavelvollisuutensa. Tähän tarvitaan kaikkien tahojen yhteistyötahtoa, nöyryyttä ja rakentavaa keskustelua.
Onnea eteenpäin!
Mitenhän edellinen puheenjohtaja suhtautuu tälläiseen touhuun? Onko hän yrittänyt tulla apuun ja hillitä riehuvaa kansaa? Voisikohan tällä olla myönteistä vaikutusta kiuhuvaan poliittiseen ilmapiiriin?
Eroani vaatineet saamelaiskäräjäjäsenet toivat saamelaiskäräjien yleiskokouksessa 27.10 ilmoitusasioiden käsittelyssä erovaatimukseni ilmoituksena, joka liitettiin saamelaiskäräjien pöytäkirjaan. Saamelaiskäräjien edellinen puheenjohtaja Pekka Aikio on yksi kyseisen ilmoitusasian allekirjoittajista.
Toivoisin, että puheenjohtaja ilmoittaa selvästi, milloin hän puhuu omissa nimissään, milloin käräjien hallituksen ja milloin taas yleiskokouksen nimissä.
Puheenjohtaja edustaa yksilönä omia mielipiteitään, koska käräjillä ei ole puolueita (mikä on hyvin harmillista). On aivan eri asia, lausuuko yksilö X jotain kuin jos ryhmä x lausuu jotain.
Suomen saamelaiskäräjillä on suuri haaste edessään: on opittava elämään demokraattisen kaavan mukaisesti, on opittava tekemään politiikkaa asiatasolla- ei henkilötasolla jne.
Toivottavasti "Siperia on opettanut" edes jotain, jotta saisimme tulevaisuudessa seurata asiallista ja uutta luovaa politiikantekoa.Saamen kansa on sen arvoinen.
Hei ja kiitos osallistumisesta keskusteluun.
Kommentoija halusi minun tiedottavan minkä valtuuttamana puhun saamelaiskäräjien nimissä. Blogissani kommentoin asioita saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja omissa nimissäni. Blogissani voin kommentoida esimerkiksi hallituksen tai yleiskokouksen tekemiä päätöksiä. Saamelaiskäräjien työtä ohjaa laki saamelaiskäräjistä, asetus saamelaiskäräjistä ja saamelaiskäräjien työjärjestys. Työjärjestys löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ja saamelaiskäräjiä ohjaava lainsäädäntö Finlex-sivustosta (www.finlex.fi). Saamelaiskäräjien yleiskokous kokoontuu n. 3-4 kertaa vuodessa kokoukseen ja saamelaiskäräjien hallitus noin kerran kuukaudessa paitsi kesälomien aikana.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ei ole yksityishenkilö, vaan saamelaiskäräjien toimi-elin aivan kuin lautakunta tai hallitus. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja johtaa saamelaiskäräjien poliittista toimintaa. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävänä on myös vastata saamelaiskäräjien tiedotustoiminnasta. Puheenjohtajan toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien antamat lausunnot, esitykset ja aloitteet sekä yleiskokouksen hyväksymä saamelaiskäräjien toiminta-ohjelma.
Saamelaiskäräjien antamat lausunnot, esitykset ja aloitteet pyritään käsittelemään lautakunnissa ja hallituksessa ja myös merkittävissä asioissa yleiskokouksessa. Useasti lausuntojen antamisen määrä-ajat ovat lyhyitä, ja lausunnot on annettava pikaisesti, jotta ne huomioidaan asianvalmistelussa. Tällöin lausuntoa ei ehditä käsittelemään välttämättä hallituksessa ja tässä tilanteessa saamelaiskäräjien puheenjohtaja päättää lausunnon antamisesta asianesittelijän ehdotuksesta ja tarvittaessa lausuntoa muokataan yhteisesti. Näihin lausuntoihin tulee merkintä puheenjohtaja päätti lausunnosta. Asianesittelijä usein myös kysyy hallituksen jäsenten ja/tai asianomaisen lautakuntien jäseniltä näkemyksiä annettavaan lausuntoon. Hallituksen tai yleiskokouksen antamat lausunnot erottaa mainninnasta hallitus tai käräjien kokous päätti lausunnosta. Saamelaiskäräjien lausunnot edustuvat saamelaiskäräjien virallista kantaa. Saamelaiskäräjien lausuntoihin voi tutustua saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Kun minua on haastateltu julkisissa yhteyksissä ja mediassa ja toimin sellaisissa yhteyksissä, jotka eivät liity asemaani saamelaiskäräjien puheenjohtajana toimimiseen, olen esiintynyt tutkijan ominaisuudessa. Silloin puhun yksityishenkilön ominaisuudessa.
Saamelaiskäräjien toiminta-ohjelmassa todetaan, että saamelaiskäräjien valiijärjestelmää kehitetään tämän vaalikauden aikana. Tässä yhteydessä nousee esille myös puoluepoliittiset kysymykset. Olen itse vaaliohjelmassani esittänyt, että saamelaiskäräjillä tulisi toimia saamelaisia valtakunnan politiikasta erillisiä puolueita tai yhdistyksiä.
Klemetti Näkkäläjärvi
Lähetä kommentti