Saamelaisten yhteistyöstä

Kiireinen kokousviikko on taas takana. Maanantaina kokoontui biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n kansallinen työryhmä käymään läpi Montrealin 8(j) kokouksen päätöksiä. Montrealin kokousraportti on valmistunut ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää sen seuraavasta osoitteesta: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Saamelaiskäräjien kotisivuille tulee lähipäivinä matkaraporttini Montrealin ja Kanadan matkasta kirjeet ja muistiot –välilehden yhteyteen. Työryhmä keskusteli kokouspäätöksistä laajasti ja totesimme, että keskeisiä kokouspäätöksiä tulisi toimeenpanna Suomessa.

Montrealin kokous esitti, että sopimusosapuolien tulisi perustaa kansallisia 8(j) tehtäviä varten koordinaattoreita toimimaan linkkinä alkuperäiskansojen ja valtion välillä. Koordinaattorin tehtävän perustaminen olisi tärkeää jo heti ensivuodesta, jotta koordinaattori voisi toimia asiantuntijana 8(j)-työryhmässä ja auttaa osaltaan artiklan toimeenpanoa. Saamelaiskäräjät on tehnyt keväällä aloitteen ympäristöasioiden esittelijän viran perustamisesta saamelaiskäräjille ja virkaan voisi yhdistää myös 8(j)-koordinaattorin tehtävät. Keskustelimme työryhmässä myös tarpeesta resursoida 8(j):n toimeenpanoa erityisesti koska ensi vuosi on biodiversiteettivuosi. Juhlavuoden sivusto löytyy biodiversiteettisopimuksen sivuilta http://www.cbd.int/2010/welcome/

Tiistaina osallistuin Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokoukseen, jossa esittelin myös Montrealin kokouspäätöksiä. Kokouksessa käsiteltiin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanon toteutumista Suomessa eli Luonnon puolesta -toimenpide-ohjelman toteutumista vuosille 2006-2016. Saamelaisten perinteistä tietoa koskee raportin kolme tavoitetta (89-92), jotka tulisi saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoitteet koskevat ”saamelaisten oikeudet huomioivan hallintomallin perustamista saamelaisten kotiseutualueelle” (ei ole toteutunut), ”saamelaisten perinteisen tiedon suojeleminen” (toimeenpano alkanut artikla 8(j)-työryhmän perustamisen osalta) ja ”saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä lainsäädännön yhteensovittamista siten, että saamelaisten oikeudet voidaan turvata” (ei ole toteutunut). 8(j)-työryhmä on esittänyt, että näiden tavoitteiden rinnalle otettaisiin uusia tavoitteita vuosille 2011-2016 jotka olisi toteutettavissa. Esitin uusien tavoitteiden tarpeen bd-työryhmälle ja 8(j)-työryhmän huolen siitä, että vuosille 2011-2016 ei ole artikla 8(j):hin liittyviä tavoitteita. 8(j)-työryhmä käsittelee seuraavassa kokouksessaan uusien tavoitteiden esittämistä bd-työryhmälle.

Tiistai-iltana lähdin ajamaan kohti Kiirunaa, jossa pidettiin Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kokous keskiviikkona. Kokouksessa käsiteltiin parlamentaarisen neuvoston toimintaohjelman toteutumista ja ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. SPN päätti kutsua YK:n erikoisraportoija James Anayan kansainväliselle saamelaisalueelle saamelaisten oikeuksia käsittelevään konferenssiin, johon osallistuisivat myös valtioiden edustajat. SPN päätti aloittaa myös ilmastopoliittisen ohjelman valmistelun SPN:lle, josta olen hyvin iloinen. Ohjelman valmistelu jatkuu kevääseen ja se tuodaan maaliskuussa pidettävään SPN:n parlamentaarisen neuvoston kokouksen käsiteltäväksi. Kokouksessa käsiteltiin myös seuraavan saameministerien ja –presidenttien yhteiskokouksen asialistaa. Tavoitteena on edistää pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoa ja mahdollisesti aloittaa asiassa neuvottelut, mutta asia on vielä auki jo neuvottelujen delegaatioiden osalta. Kokous päätti palata asiaan vielä ennen joulua ja sitä ennen Suomen saamelaiskäräjät pyytää Suomelta selvitystä asian etenemisestä.

Saamelaiskäräjät on ollut useasti yhteydessä syksyn ympäristöministeriöön Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen delegaatiosta. Emme ole saaneet vielä tietoa otetaanko Saamelaiskäräjät mukaan Suomen delegaatioon mutta vetoamme asiassa myös virallisesti maanantain hallituksen kokouksessa jos hallitus hyväksyy esitykseni asiassa. Norjan saamelaisradio NRK on pitänyt asiaa esillä myös erinomaisesti ja ollut aktiivisesti yhteydessä niin Saamelaiskäräjiin kuin eri maiden ympäristöministeriöihin delegaatiokysymyksistä. Ilmaston lämpenemisen estäminen on hyvin tärkeää erityisesti arktisille alkuperäiskansoille. Suomi muiden valtioiden ohessa on myös tunnustanut kansainvälisillä areenoilla ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin alkuperäiskansoihin ja tunnustanut alkuperäiskansoilla olevan perinteistä tietoa, joka on tärkeää ilmastonmuutoksen tutkimisessa ja selvittämisessä. Nyt tarjoamme tätä tunnustettua asiantuntemusta Suomen valtion käyttöön.

Vuontisjärvellä 28.11.2009
Klemetti Näkkäläjärvi