lauantaina 22. maaliskuuta 2008

Sisäasianministerin tapaaminen

Tapasimme saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtajien kanssa sisäasianministeri Anne Holmlundin viime tiistaina Kilpisjärvellä. Sisäasiainministeri pääsi henkilökohtaisesti kokemaan saamelaisalueen muuttuvat sääolosuhteet koska ministerin hiihtoretkellä tunturissa yllätti lumimyräkkä ja helikopterin sijasta jouduttiin turvautumaan moottorikelkkakyytiin. Laadin tapaamista varten taustamuistoin, jonka jätin ministerille. Muistiossa otin esille saamelaiskäräjien näkemyksiä sisäasianministeriön toimialaan kuuluvista asioista. Esitimme sisäasianministerille toiveen yhteisistä neuvotteluista saamelaisten kotiseutualueen valtion palvelujen kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjät on huolissaan poliisihallinnon uudistamisesta. Saamelaisten kotiseutualueella hallinnon etääntyminen yhä kauemmaksi vaikeuttaa saamenkielisten palvelujen toteutumista. Poliisihallinnossa ei voi pääsääntöisesti saada saamenkielistä asiakaspalvelua kuin tulkin avulla, joka viivästyttää ja hankaloittaa saamelaisten kielioikeuksien toteutumista ja asiakaspalvelua. Saamelaiskäräjät on myös huolissaan saamelaisten kotiseutualueen heikosta turvallisuustasosta, koska pitkien etäisyyksien ja harvojen toimipaikkojen johdosta avunsaanti voi viivästyä suurestikin.

Toinen keskeinen puute on saamelaisten kotiseutualueen pelastustoimessa. Ambulanssi- ja pelastushenkilökunta voi pahimmillaan olla useiden satojen kilometrien päässä keskeisistä kuntakeskittymistä onnettomuuksien sattuessa. Tilanne vaikeuttaa suuresti saamelaisten kotiseutualueen ensihoidon toimintaa asettaen pitkien etäisyyksien johdosta asukkaat epätasa-arvoiseen asemaan terveyspalvelujen saatavuudessa. Saamelaiskäräjät esittää, että pelastustoimessa lisättäisiin yhteistyötä Norjan ja Ruotsin sairaankuljetuspalveluiden kanssa saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että rajaseudulla porojen laiduntamista vieraan valtakunnan alueella ei valvota kattavasti. Norjan poroja tulee käytännössä Suomen puolelle kevättalvella sadoittain ja joskus jopa tuhansittain, mikä aiheuttaa ylimääräisiä töitä rajaseudun poromiehille, erityisesti Utsjoen kunnan alueella. Korvausten saanti ylimääräisestä työstä on ollut erityisesti viime vuosina ollut hankalaa. Paras tilanne olisi ennaltaehkäisy viranomaisten yhteistyön kautta siten, että tällaista tilannetta ei pääse syntymään. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, tulisi luoda uudistettu kohtuullinen, liiallista byrokratiaa välttävä ja toimiva korvauskäytäntö, jotta porojen laidunnuksesta ja vieraiden porojen erottelusta ja niiden saattamisesta takaisin kotimaahan saadaan riittävä korvaus.

Saamelaiskäräjät halusi kiinnittää sisäasianministeriön huomiota siihen, että sisäasianministeriön hallinnonalaan kuuluvat viranomaiset eivät ole toiminnassaan edistäneet laajasti yhdenvertaisuutta. Suurimmalla osalla valtion yksiköitä ei ole yhdenvertaisuussuunnitelmia laadittuna saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjät pyysi, että sisäasianministeriö edistää omalla toiminnallaan saamelaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista oman hallinnonalaansa kuuluvissa valtion yksiköissä ja poistaa ne tiedolliset ja toiminnalliset esteet, jotka vaikeuttavat saamelaisia saamasta saamen kielilain edellyttämää palvelua.

Hyvää pääsiäistä!
Klemetti Näkkäläjärvi

1 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Poliisi ei ole tehnyt mitään saamenkielisten palvelujen eteen. Esimerkiksi hallituksen esityksessä saamen kielilaiksi tuotiin esimerkinomaisesti esille toimenpiteitä, joihin poliisi voisi ryhtyä. Mitään ei ole tehty. Käräjäoikeusuudistus taas näyttää jakavan saamelaisten kotiseutualueen kahden eri käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Suomen valtiolla näyttää olevan pyrkimys pirstoa saamelaisalue valtion sisäisillä hallinnollisilla rajoilla. Poliisihallinnossa ollaan menossa samaan suuntaan. Lieneekö tämä tarkoituksellista hajoita ja hallitse-politiikkaa?