Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin terveisiä

Osallistuin 27.6.-1.7 suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin Hanti-Mansiassa, Venäjällä. Maailmankongressissa suomalais-ugrilaiset ja samojedikansat käsittelevät kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Suomalais-ugrilaisen maailmankongressin sihteeristö sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoi Suomi-Venäjä Seura. Lisätietoa yhteistyöstä: http://www.venajaseura.com/?sc=4907&sc2=5004 Maailmankongressi on kokoontunut vuodesta 1992 lähtien. Maailmankongressissa on edustettuna saamen kansa. Kongressiin osallistui Suomen saamelaisia kolme ja venäjänsaamelaisia saamelaisia seitsemän. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät lähettäneet edustajiaan kongressiin. Kongressissa olivat kaikki suomalais-ugrilaiset kansat edustettuina ja osallistujia oli noin 1000 henkilöä.

Kongressin tärkeyden osoituksena siihen osallistuivat neljän maan, Unkarin, Suomen, Venäjän ja Viron presidentit. Ensi kertaa maailmankongressin historiassa suomalais-ugrilaisten kansoja asuttavien valtioiden presidentit olivat yhteistuumin maailmankongressissa läsnä. Presidentit pitivät avajaispuheet maailmankongressissa, ja ilokseni Suomen tasavallan presidentti mainitsi puheessaan saamelaiset. Hänen puheensa löytyy osoitteesta: http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70187 . Koen osallistumisen maailmankongressiin hyvin tärkeänä saamelaisille. Missään muualla maailmassa ei ole olemassa tällaista kieliryhmien välistä yhteistyötä ja tämä on todella tärkeää yhteistyötä, koska se ylittää kansallisvaltioiden rajat eikä yhteistyö tapahdu kansallisvaltojen tai kansallisvaltioiden muodostamien yhteenliittymien kautta vaan kansojen välillä. Kansat ovat tasa-arvoisessa asemassa koostaan riippumatta tässä yhteistyössä ja symbolisesti kyse on todella merkittävästä asiasta. Pidin saamen kansan puheen kongressissa ja se löytyy suomenkielisenä saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185.

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on merkittävää saamelaisten edunvalvonnan kannalta. Kongressiin osallistui minun lisäkseni saamelaiskäräjien jäsenet Jouni-Ilmari Jomppanen ja Erkki Lumisalmi. Jomppanen toimii maailmankongressin neuvoa antavan komitean jäsenenä edustaen Suomen saamelaiskäräjiä. Kongressissa oli mukana neljä Suomen kansanedustajaa, Heidi Hautala, Sinikka Hurskainen, Anni Sinnemäki ja Janne Seurujärvi sekä kaksi EU-parlamentaarikkoa, Kyösti Virrankoski ja Riitta Myller. Keskeinen merkitys kongressissa on saada saamelaisille tärkeitä asioita kongressin päätöslauselmiin. Kongressi hyväksyi kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä ja kehotti suomalais-ugrilaisia kansoja asuttavia valtioita hyväksymään YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja toteuttamaan sen artiklat.

Maailmankongressi on todella merkittävää alkuperäiskansojen yhteistyön kannalta. Pohjoismaiden saamelaisten asema on kuitenkin verrattain hyvä verrattuna Venäjän alkuperäiskansojen asemaan. Tässä yhteydessä pystyimme osoittamaan solidaarisuuttamme muita alkuperäiskansaheimoja kohtaan. On tärkeää, että saamelaiset voivat ajatella laajasti ja edistää kaikkien alkuperäiskansojen asemaa ja oikeuksia. Minulle oli hyvin suuri kunnia tutustua hanti-kansaa edustavaan Jeremei Aipiniin. Tämän aktiivisen alkuperäiskansojen oikeuksien puolestapuhujan aikeissa on vierailu Suomessa ja tutustuminen Suomen eduskunnan toimintaan ja matkan yhteydessä myös mahdollinen vierailu saamelaisalueella ja tutustuminen Suomen saamelaiskäräjien toimintaan. Tutustumisemme innoittamana olen lukenut tämän kansansa kuuluisimman kirjailijan suomeksi käännetyn teoksen ”Viimeinen aamutähti”.

Saamelaisten edunvalvonnan kannalta kongressi oli todella tärkeä, koska kveenien edustaja kiisti puheessaan saamelaisten alkuperäiskansa-aseman ja syytti saamelaisia suoranaisesti kveenien saamelaistamisesta. Puheessani korjasin kveenien edustajan väitteen heidän alkuperäiskansa-asemastaan. Tällaisissa kokouksissa useilla heimoilla on omia poliittisia tarkoitusperiään, kuten nyt kveeneillä. Ja on saamelaisten vastuulla korjata virheelliset saamelaisia koskevat tiedot ja sellaiset mahdollisuudet, että päätöslauselmissa ja puheissa jaettaisiin virheellistä tietoa ja että kansainvälisillä tasoilla ei sovittaisi tai suositeltaisi sellaisia asioita jotka olisivat saamelaisten alkuperäiskansa- ja lakisääteisen aseman vastaisia.

Heinäkuussa minulla ei ole virallisia kokouksia. Olen lupautunut avaamaan Utsjoen lohiriehan 11.7. ja pitämään puheen Vuotson Lapin markkinoilla 26.7., mutta muuten heinäkuu kuluu virkatyön hoidossa; lausuntojen ja selvitysten laatimisessa. Saamelaiskäräjien budjetti vaatii kipeästi lisärahoitusta ja pyrkimyksenä on saada eduskunnan lisätalousarvioon lisäresursseja saamelaiskäräjille.

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Vuontisjärvellä 10.7.2008

Klemetti Näkkäläjärvi