Takaisin Kanadasta

Ensimmäinen työviikko Kanadan matkan jälkeen on ohi, mutta palaan vielä kyseiseen matkaan. Matka oli hyvin antoisa ja hyödyllinen. Vierailin Nunavutin pääkaupungissa Iqaluitissa. Nunavut on Kanadan nuorin territorio ja se perustettiin vuonna 1999. Nunavut perustettiin maailman laajimman ja kattavimman maaoikeussopimuksen perusteella, joka koskee niin kulttuuriperintöä kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Maaoikeussopimuksesta neuvoteltiin 20 vuotta. Sopimus tehtiin Nunavutin inuittien ja Kanadan valtion välillä. Sopimus ratifiointiin vuonna 1993 inutien ja Kanadan päättävissä elimissä ja tällöin aloitettiin sopimuksen toimeenpanoneuvottelut.

Sopimus koskee paitsi maaoikeuksia ja kulttuurisia oikeuksia, mutta takaa myös alueellisen itsehallinnon. Sopimuksessa siirrettiin inuittien edustuksellistein järjestöjen kautta inuittien omistukseen 16,5 % Nunavutin maa-alasta, josta 11 % sisältää oikeudet myös pinnan alaiseen maahan eli mineraaleihin. Sopimus sisälsi myös taloudellista kompensaatiota 1, 14 miljardia dollaria joka tulee maksaa 14 vuoden aikana. Sopimuksen toteutumista valvova inuitien elin, Tunngavik on haastanut Kanadan valtion oikeuteen koska sen mielestä Kanada ei ole toteuttanut sopimusta resursoinin osalta. Nunavutissa on kolme alueellista edustuksellista inuitjärjestöä jotka valvovat ja hoitavat inuittien maaoikeuksia omalla alueellaan. Maaoikeussopimus takaa inutteille oikeuden metsästää koko Nunavutin alueella maan omistajasta huolimatta.

Nunavutin hallinto on itsenäinen ja säätää vaaleilla valittujen elimien kautta omia lakejaan. Kanadan valtio resursoi luonnollisesti hallintoa, mutta muuten Nunavut on Kandan valtiosta itsenäinen. Vaikka Nunavut on 10 vuotta vanha, kaikkia tehtäviä ei ole vielä siirretty aluehallinnolle, vaan parhaillaan neuvotellaan Kanadan intiaani- ja pohjoisen asioiden ministeriön tehtävien siirrosta Nunavutin aluehallinnolle. Tulevaisuudessa esimerkiksi kaivoksen perustamisesta Nunavutiin päättää Nunavutin kaivosministeri, kun nykyisin päättäjä on vielä Kanadan kaivosasioista vastaava ministeri.

Nunavut on monella tapaa rikas alue, alueella on laajasti mineraaleja ja useita kaivoksia toiminnassa. Lisäksi eläinrikkauksia on laajasti, karibuja, hylkeitä, mursuja, valaita, kaloja, jääkarhuja, ahmoja, susia, karhuja ja myskihärkiä joita kaikkia inuittit pyytävät. Inuittit voivat käytännössä estää kaivoksen perustamisen yhteisönsä alueelle, ja näin onkin tapahtunut esim. uraanikaivoksen avaamisen yhteydessä. Pääasiassa kaivoksien perustamista tuetaan, koska niistä saadaan taloudellisia korvauksia ja kaivokset työllistävät inuiteja. Maaoikeussopimuksen mukaan kaivoksen työntekijöistä 60 % tulee olla inuiteja, ja jos tämä ei toteudu, kaivosyhtiö joutuu maksamaan sakot.

Inuittien taloudellinen kehitys on laajaa. Alueen lentoyhtiö, Canadian North on täysin inuitien omistuksessa. Nunavutiin lentää myös First Air, joka on Pohjois-Quebecin inuitien omistuksessa maaoikeussopimuksen mukaisesti. Nunavutissa ilmestyy kaksi sanomalehteä, jotka ovat sekä englanniksi että inuktituksi, joka jakaantuu edelleen kolmeksi murteeksi Nunavutin alueella. Kanadassa toimii myös alkuperäiskansojen tv-kanava ja ensi vuonna avataan 80% alkuperäiskansojen omistuksessa oleva pankki.

Keskustelin eri alueelta olevien inuitien kanssa ja he kokivat tilanteensa olevan kohtalaisen hyvä, vaikka toivoissa on laajemman aluehallinnon saaminen Nunavutin tapaan myös läntiselle intui-alueelle. Kanadan muiden alkuperäiskansojen asema ei ole niin hyvä. Reservaatissa asuvien intiaanien palveluissa ja oikeuksissa on suuria puutteita ja monilta osin maaoikeusneuvottelut ovat vielä kesken. Kun vierailin INAC:issa, Kanadan intiaani- ja pohjoisen asioista vastaavassa ministeriössä kuulin että ministeriöllä on nyt 80 neuvottelua kesken maaoikeuskysymyksen ratkaisusta. Neuvottelut tulevat varmaan jatkumaan pitkään, koska Kanadassa on noin 650 alkuperäiskansaa. Kun vierailin INAC:issa sen ulkopuolella oli erään intiaanikansan mielenosoitus, he olivat tyytymättömiä maaoikeustilanteensa ratkaisun hitauteen.

Tapasin Nunavutissa laajasti eri viranomaisia. Olin erityisen vakuuttunut perinteisen tiedon huomioimisesta Nunavutin hallinnossa. Kulttuuriministeriössä on osasto, jonka erityisenä tehtävänä on edistää inuittien perinteistä tietoa ja sen toimeenpanoa kaikilla hallinnon aloilla. Nunavutin hallinnossa toimii yhteisön vanhimmista koostuva komitea, joka antaa neuvoja ja suosituksia perinteisen tiedon huomioimiseksi. Kirjoitan matkasta raportin ja laajemman raportin siitä, miten voimme Suomessa hyödyntää Nunavutin kokemuksia erityisesti perinteisen tiedon huomioimisessa.

Ottawassa vierailin Kanadan sivilisaatiomuseossa ja olin kokouksissa INAC:ssa. Suomen Kanadan suurlähettiläs oli järjestänyt Saamelaiskäräjien vierailun kunniaksi lounastilaisuuden, jossa oli kutsuttuna noin 40 vierasta ja jossa pidin lyhyen puheen. Se löytyy Saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Lounaalla keskustelimme inuittien presidenttien kanssa erityisesti ilmastonmuutoksen uhasta, Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluista ja Euroopan Unionin päätöksestä kieltää hyljetuotteiden kauppa. Päätöksestä on valittanut WTO:hon Norja ja Kanada. Inuitit ovat hyvin huolissaan päätöksestä, koska hylkeenpyynti on tärkeä elinkeino. Jo nyt metsästäjillä on jopa satoja hylkeennahkoja odottamassa varastossa ostajaa. Edellisen kerran hyljetuotteiden kauppa EY-alueelle kiellettiin 80-luvulla. Tällöin inuittien itsemurhat kasvoivat huomattavasti metsästysikäisissä miehissä. Poliitikot pelkäävät että sama tapahtuu nytkin. On ilmeisen selvää, että EU ei ole päätöstä tehdessään noudattanut omaa alkuperäis- ja arktista politiikkaa, joiden mukaan EU sitoutuu huomioimaan toiminnassaan alkuperäiskansojen tarpeet ja sitoutumaan kumppanuuteen alkuperäiskansojen kanssa ja erityisesti sitoutumaan dialogiin hyljettä metsästävien kansojen kanssa. Inuiittien mukaan EU ei ole käynyt heidän kanssaan tällaista dialogia ennen EU:n päätöstä kieltää hyljetuotteiden kauppa.

Vuontisjärvellä 21.11.2009

Klemetti Näkkäläjärvi