Terveiset lomalta

Nyt on menossa kolmas lomapäivä ja on aika kertoa viimeisimmät kuulumiset saamelaiskäräjien asioista. Olen lomalla 18.8 asti, mutta tarpeen mukaan vastaan myös blogiini tulleisiin mahdollisiin kommentteihin myös lomalla. Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi lausunnon Tunturi-Lapin maakuntakaavasta. Saamelaiskäräjät ei ollut lainkaan tyytyväinen maakuntakaavaan ja esitimme lukuisia muutoksia. Suurimpia ongelmia kaavakartassa on varaus Nunnanen-Lisma tielle, joka sijoittuisi saamelaisten kotiseutualueelle ja erämaa-alueelle. Erämaalaki ei mahdollista tiehanketta eikä tiehankkeelle ole mitään perusteita. Suurempi huolenaihe Tunturi-Lapion tiehankkeissa on olemassa olevan tieverkosto kunto, esimerkiksi Nunnasen tie vaatisi perusparannusta välittömästi. Järkevämpää on kehittää Inarin ja Länsi-Lapin yhteyksiä olemassa olevia teitä parantamalla ja Lompolo-Vierelä metsäautotien perusparantaminen varsinaiseksi tieksi.

Saamelaiskäräjät vaati myös geologisten esiintymien poistamista kaavakartasta. Kuten aiemmissakin maakuntakaavakartoissa puutteena ovat olleet kaavamerkinnät, jotka yhdistävät metsätalouden poronhoidon kanssa samaan kaavamerkintään. Poronhoidolle tulee olla oma kaavamerkintänsä. Kilpisjärven osalta Saanan alue on merkitty kaavakarttaan matkailuvaltaiseksi alueeksi. Alue tulisi merkitä poronhoitolavaltaiseksi alueeksi. Kaavakarttaan merkityt moottorikelkkareitit tulee siirtää kulkemaan kyläkeskuksien välille olemassa olevien teiden yhteyteen.

Enontekiön kunta oli esittänyt maakuntakaavaan mm. Pyhäkerolle lasketteluhissin rakentamista, Neitokaittiin pienvoimalaa, Kilpisjärvelle lentokenttävarausta ja koiravaljakkoajeluiden sallimista erämaa-alueelle. Pyhäkerolle ei voi merkitä hiihtohissivarausta koska se on kansallispuistolain vastainen. Voimassa olevien lakien vastaisia hankkeita on aivan turha esittää kaavakarttaan ja se vie turhaa aikaa muulta kehittämiseltä. Lentokentän perustaminen Kilpisjärvelle on hyvin epärealistinen tavoite, edes Enontekiön lentokenttää ei ole saatu kannattavaksi. Kehittämistoimenpiteet tulee keskittää Enontekiön lentokentän kehittämiseen, joka palvelee myös Kilpisjärven matkailijoita julkisen liikenteen kautta. Koiravaljakkoajelu sopii järjestettäväksi kylien välittömään läheisyyteen voimassa oleville moottorikelkkareiteille, mutta ei erämaa- ja tunturialueelle.

Viime viikolla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon metsälain muuttamisesta. Lakiehdotuksessa on säännökset kansallisesta metsäohjelmasta ja sen velvoittavasta vaikutuksesta metsänhoitoa ohjaavana ohjelmana. Lisäksi lakiehdotus esittää hakkuuilmoituksen tekoa ja velvoittaa rikoslain nojalla taimikon hoitoon. Saamelaiskäräjät huomioi, että saamelaisten kotiseutualueella metsän hoitamisessa ja käyttämisessä tulee ottaa huomioon saamelaiskäräjälaki ja perustuslain saamelaisia koskevat säännökset. Saamelaisten kotiseutualueella monimuotoinen metsä on tärkeää poronhoidolle.

Metsänhoito- ja hakkuutoimenpiteenä tulisi olla saamelaisten kotiseutualueella harvennushakkuu, jota toteutettaisiin pehmein käsittelymenetelmin. Harvennushakkuu mahdollistaa eri-ikäisten puiden säilymisen, luonnon monimuotoisuuden ja perinnebiotooppien säilymisen ja poronhoidon harjoittamisen talousmetsäalueella saamelaisten kotiseutualueella. Ylipäätään metsänhakkuuta ohjaavassa lainsäädännössä tulee pyrkiä ns. pehmeiden hakkuumenetelmien tukemiseen ja painopisteen tulisi olla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsän hyödyntäminen kestävällä tavalla. Saamelaisten kotiseutualueella tulee noudattaa vain luonnonmukaista ja ekologista metsänhoitoa. Saamelaisten kotiseutualueella metsänhoidon tulisi perustua jatkuvaan kasvatukseen eikä avohakkuiden tekemiseen ja sen jälkeiseen taimikoiden istuttamiseen.

Saamelaiskäräjät huomioi lisäksi, että metsät ovat sekä tärkeitä metsästys- ja marjojen poiminta-alueita että merkittäviä virkistysalueita. Ylä-Lapissa metsillä on myös merkittävä matkailullinen arvo tukien paikallistaloutta. Saamelaiskäräjät näkee tarpeellisena koko metsälain uudistamisen ja esittää sen pikaista aloittamista. Lainsäädännön uudistamistyössä tulisi pohtia metsäkeskusten asemaa, suhdetta ympäristöviranomaisiin ja lainsäädäntöön sekä erilaisia ekologisia metsänhoitomenetelmiä ja metsänhoitomenetelmiä saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjien lausunnot löytynevät lähipäivinä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Viime viikolla kävin keskustelemassa saamelaiskulttuurikeskuksen arkkitehtitoimiston kanssa hankkeen etenemisestä ja arkkitehtien näkemyksistä rakennukseen liittyvissä kysymyksissä. Samalla matkalla kävin tutustumassa Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyyn minulle tulleen yhteydenoton perusteella. Museossa on pieni saamelaisosio, joka tulisi päivittää vastaamaan modernia museonäyttelyä. Näyttelyssä oli esillä myös oletettu saamelaisen shamaanin luuranko. Näyttely vaatii mielestäni jatkopohdintaa ja olenkin pyytänyt kulttuurisihteerimme perehtymään asiaan tarkemmin. Olen pyytänyt museojohtajaa olemaan yhteydessä minuun lomien jälkeen.

Viime viikkoina eri mediat ovat kertoneet utsjoensaamelaisten yrittäjien perustaneen saamelaismatkailuyrittäjien yhdistyksen ja ensimmäisenä tehtävänään sen puheenjohtaja on kritisoinut saamelaiskäräjiä saamelaisten matkailuyrittäjien tarpeiden huomioimatta jättämisestä ottaen huomioon vain saamelaisen poronhoidon tarpeet ja priorisoiden niitä. Panen ilolla merkille, että uusia saamelaisyhdistyksiä syntyy. Se helpottaa saamelaiskäräjien ja saamelaisyrittäjien välistä yhteistyöstä. Saamelaiskäräjät ottaa mielellään vastaan saamelaismatkailuyhdistyksen aloitteita ja kehittämisideoita aivan kuten muidenkin saamelaisyhdistysten. Kritiikki on hyödyllistä koska se on omiaan kehittämään saamelaiskäräjien toimintaa, mutta kritiikin tulee perustua faktoihin eikä mielikuviin.

Poronhoidon etujen ajaminen on saamelaiskäräjien tehtävä koska lainsäädäntö edellyttää saamelaiskäräjien ajavan saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen etuja. Modernissa tulkinnassa perinteisten saamelaiselinkeinojen lisäksi saamelaisten elinkeinoihin luetaan myös perinteisiä elinkeinoja tukevat liitännäiselinkeinot. Saamelaiskäräjät on esittänyt tämän vaalikauden toimintasuunnitelmassaan, lausunnoissaan ja Lappi-työryhmässä, että erityisesti ekologista, pienimuotoista saamelaismatkailua tulisi tukea saamelaisten kotiseutualueella. Edelleen saamelaiskäräjät on lausunut monissa yhteyksissä ja ajanut mm. mainitussa Lappi-työryhmässä tietoliikenneyhteyksien parantamista koska nykyinen tilanne asettaa saamelaiset yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan. Saamelaiskäräjät on esittänyt Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan laajaa saamelaisyrittäjien kehittämishanketta, jonka mahdollistaisi yrittäjien koulutusta ja tukisi saamelaisten yrittäjien verkostoitumista ja erityisesti ekologisen matkailun kehittämistä. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen matkailua tulee kehittää siten, että se on ekologista ja jättää mahdollisimman suuret tulot paikalliselle tasolle ja pienyrittäjille. Toivon, että uusi yhdistys tekee läheistä yhteistyötä myös poronhoitajien kanssa. Yhteistyön avulla voidaan välttää eri elinkeinojen välisiä ristiriitoja.

Saamelaisten kotiseutualueen tulevaisuus edellyttää monipuolista elinkeinorakennetta ja turha vastakkainasettelu eri saamelaiselinkeinojen välillä ei ole hedelmällistä, vaan meidän tulisi pyrkiä yhdessä löytymään ne parhaat keinot, joiden avulla eri saamelaiselinkeinojen tulevaisuus turvataan. Nähdäkseni saamelaisten tulisi yhdessä kehittää ja puolustaa saamelaiskulttuuria, koska saamelaiskulttuurin vastaisia hankkeita ja esityksiä tuodaan jatkuvasti esille. Saamelaisten kotiseutualueen kehittäminen ja tulevaisuuden turvaaminen edellyttää kaikkien saamelaisten yhteistyötä. Saamelaiskäräjät ottaa mielellään aloitteita ja ideoita saamelaisilta ja saamelaisyhdistyksiltä asiantilan kehittämiseksi.

Kesäterveisin,
Klemetti Näkkäläjärvi