Aika on mennyt täällä New Yorkissa nopeasti ja huomenna on paluu Suomeen. Pysyvän foorumin kokoukset ja niiden ns. side-eventit eli oheistapahtumat ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Olen solminut kontakteja eri alkuperäiskansojen edustajiin. Viime viikolla pidin torstaina kaksi Suomen delegaation puhetta. Ensimmäinen puhe käsitteli ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansoja ja toinen kieltä. Puheet on löydettävissä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta linkin dokumenttipankki --> puheet kautta. Myös saamelaiskäräjien lakimiehen ja I varapuheenjohtajan puheenvuorot tulevat samalle sivustolle. Yhdistyneiden Kansakuntien lehdistötiedotteessa on koottu keskeiset puheessani esille tuomat asiat. Lehdistötiedote löytyy tästä linkistä: http://www.un.org/News/briefings/docs/2008/hr4948.doc.htm.
Ilmastonmuutospuheessani toin esille, että alkuperäiskansoille on annettava parempaa vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Useat kansainväliset sopimukset ja mm. YK:n alkuperäiskansajulistus antavat hyvät mahdollisuudet taata alkuperäiskansojen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Alkuperäiskansakieliä käsittelevässä puheessani toin esille kielen ja kulttuurin välisen suhteen ja kielen merkityksen alkuperäiskansakulttuurin säilymiselle ja kehittymiselle. Painotin puheessani myös sitä, että alkuperäiskansakieliä ei voi tarkastella vain vähemmistökielinä, vaan alkuperäiskansakielinä. Otin puheessani esille Suomen saamen kielten tilanteen ja erityisenä huolena nostin esille koltansaamen tilanteen. Muistutin pysyvää foorumia myös siitä tosiasiasta, että menetimme viime vuosina kymmenennen saamen kielen, akkalansaamen. Kannustin kaikkia pysyvän foorumin jäseniä, valtioita ja alkuperäiskansoja vaalimaan alkuperäiskansakieliä, turvaamaan niiden tulevaisuudet lainsäädännöllä ja resursseilla ja ennen kaikkea – puhumalla omaa äidinkieltään lapsilleen, ystävilleen ja julkisissa yhteyksissä.
Viime viikolla pysyvässä foroumissa käsiteltiin pääasiassa ilmastonmuutosta, alkuperäiskansakieliä ja alkuperäiskansojen terveys- ja sosiaaliasioiden erityispiirteitä. Tällä viikolla asialistalla ovat olleet ihmisoikeudet, alkuperäiskansalapset ja -nuoret sekä alkuperäiskansojen muutto perinteisiltä asuinalueiltaan kaupunkeihin. Pysyvä foorumi kiitti YK:n erityisraportoijaa Rodolfo Stavenhagenia ihmisoikeuksien puolesta tehdystä työstä. Hänen toimikautensa päättyy toukokuun alussa. Foorumi tutustui ja kuuli terveiset toukokuussa virkaan astuvalta James Anayalta, joka siirtyy YK:n erityisraportoijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi.
Suomen valtio on ilokseni sitoutunut tukemaan alkuperäiskansojen aseman parantamista. Suomi tukee 75 000 €:lla YK:n hallinnoimia alkuperäiskansarahastoja tänä vuonna. Tämän tiedon kertoivat minulle Suomen valtuuskunnan ulkoministeriön edustajat. Minulla oli ilo tutustua Suomen YK:n suurlähettiläs Kirsti Lintoseen, jonka kanssa keskustelimme laajasti ajankohtaisista saamelaiskysymyksistä ja erityisesti saamen kielistä. Minulla oli kunnia tutustua myös professori Carsten Smithiin, jonka on edistänyt saamelaisten asemaa laajasti pohjoismaissa ja erityisesti Norjassa. Nyt hänen huolenaan oli erityisesti saamelaissopimuksen kohtalo Pohjoismaissa, mutta hän kannusti myös Suomen saamelaiskäräjiä uurastamaan, jotta Suomi voisi ratifioida ILO 169-sopimuksen. Palaan mahdollisesti myöhemmissä blogeissani YK:n pysyvän foorumin asioihin.
Hyvää vappua toivottaa
Klemetti Näkkäläjärvi
New Yorkissa 30.4.2008
torstaina 1. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti