Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät oli kuultavana Lapin liitossa Tunturi-Lapin maakuntakaavasta Rovaniemellä. Saamelaiskäräjillä oli useita huomioita maakuntakaavaan. Päähuomionamme toimme esille sen, että Enontekiön kunnassa saamelaisen kulttuurin perusta on saamelaisten harjoittama poronhoito ja edellytimme että sen toimintaedellytykset varmistetaan kaavoituksessa ja esim. poronhoidon alueilta esitimme poistettavaksi matkailun ja todennäköisiä malmimineraaleja sisältämät varaukset. Lisäksi edellytimme mm. että Lisma-Nunnanen tievaraus poistetaan maakuntakaavasta, kuten myös matkailuun varattu aluevaraus Pyhäkerolla. Edellytimme myös, että uudet moottorikelkkareitit saisivat seurata vain valtateitä ja taajamia, mutta keskellä erämaita reitistöt eivät saisi kulkea. Ehdotimme lisättäväksi kaavaan huomattavasti saamelaisen kulttuuriympäristön kannalta tärkeitä alueita ja esim. Saanan alue pitäisi merkitä tärkeäksi saamelaiseksi kulttuuriympäristöksi.
Viikonlopun valmistelin esittelijän kanssa taustamuistioita maanantain perustuslain uudistamistyöryhmän kuulemiseen. Jätimme oikeusministeriön työryhmälle taustamuistion, jossa edellytimme uuden perustuslain huomioivan ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset ja alkuperäiskansan oikeudet omana pykälänään. Saamelaiskäräjien virallisen kannan perustuslakiuudistukseen päättää saamelaiskäräjien yleiskokous.
Keskiviikkona oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Kokousasioiden lisäksi kuulimme saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) rehtorin Steinar Pedersenin esitystä saamelaisesta yliopistohankkeesta. Asia vaatii vielä jatkovalmisteluja, esim. perusteellisen selvityksen, ja mielestäni tulevan yliopiston organisaation olisi oltava aidosti yhteispohjoismainen, ei mihinkään kansalliseen rakenteeseen tai koulutuslaitokseen sidottu. Kirjoitin noin kuukausi sitten laajemmin blogissani saamelaisesta yliopistohankkeesta. Hallituksen kokouksen aikaan tiedotusvälineistä selvisi yllättävä tieto. Lapin ja Oulun yliopistot ovat asettaneet selvitysmiehen selvittämään ehdotusta yliopistojen yhteisistä saamelaisuuteen liittyvistä poikkitieteellisistä perusopinnoista, maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisällöstä sekä tehdä ehdotuksia saamelaisuuteen liittyvästä tutkimusohjelmasta. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu asiassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti. Toinen hyvin suuri puute selvitystyön aloittamisessa on se, että se ei huomioi saamelaista yliopistohanketta. Koulutusohjelmia perustettaessa on hyvin tärkeää huomioida alueen tarpeet. Suurin osa mahdollisista selvityksen alla olevista maisteriohjelmasta valmistuneista opiskelijoista tulisivat toimimaan saamelaisinstituutioiden palveluksessa ja eri tehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjiä ei voi sivuuttaa tällaisissa suunnitelmissa. Tämä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävä teko Lapin ja Oulun yliopistoilta.
Saamelaiskäräjien hallituksen ja Saamelainen Parlamentaarinen neuvosto hallituksen jäsenet pitävät hyvin tärkeänä sitä, että saamelaistutkimusta ja koulutusta kehitettäisiin saamelaisten kotiseutualueella yhteispohjoismaisista saamelaisista lähtökohdista käsin, ei osana kansallisia koulutusrakenteita. Saamelaisyhteisön tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten ammatti- ja korkeakoulutus sekä tutkimus hoidetaan yhteispohjoismaisten saamelaisinstituutioiden kautta. Koulutusratkaisuilla meidän tulee myös taata se, että saamelaisten ei tarvitse muuttaa etelään korkeakoulutusta ja työpaikkoja saadakseen. Otan tämän asiakokonaisuuden esille seuraavassa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston hallituksen kokouksessa. Viime viikolla valmistelin tutkimusasiaan liittyen lausunnon, jossa ehdotin yhteispohjoismaisen saamelaisen tutkimusrahaston perustamista ja yhteisen tutkimusneuvoston perustamista.
Kotona Vuontisjärvellä 19.4.2008, Klemetti Näkkäläjärvi
Viikonlopun valmistelin esittelijän kanssa taustamuistioita maanantain perustuslain uudistamistyöryhmän kuulemiseen. Jätimme oikeusministeriön työryhmälle taustamuistion, jossa edellytimme uuden perustuslain huomioivan ILO 169-sopimuksen ratifiointiedellytykset ja alkuperäiskansan oikeudet omana pykälänään. Saamelaiskäräjien virallisen kannan perustuslakiuudistukseen päättää saamelaiskäräjien yleiskokous.
Keskiviikkona oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous. Kokousasioiden lisäksi kuulimme saamelaisen korkeakoulun (Sámi allaskuvla) rehtorin Steinar Pedersenin esitystä saamelaisesta yliopistohankkeesta. Asia vaatii vielä jatkovalmisteluja, esim. perusteellisen selvityksen, ja mielestäni tulevan yliopiston organisaation olisi oltava aidosti yhteispohjoismainen, ei mihinkään kansalliseen rakenteeseen tai koulutuslaitokseen sidottu. Kirjoitin noin kuukausi sitten laajemmin blogissani saamelaisesta yliopistohankkeesta. Hallituksen kokouksen aikaan tiedotusvälineistä selvisi yllättävä tieto. Lapin ja Oulun yliopistot ovat asettaneet selvitysmiehen selvittämään ehdotusta yliopistojen yhteisistä saamelaisuuteen liittyvistä poikkitieteellisistä perusopinnoista, maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman sisällöstä sekä tehdä ehdotuksia saamelaisuuteen liittyvästä tutkimusohjelmasta. Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu asiassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti. Toinen hyvin suuri puute selvitystyön aloittamisessa on se, että se ei huomioi saamelaista yliopistohanketta. Koulutusohjelmia perustettaessa on hyvin tärkeää huomioida alueen tarpeet. Suurin osa mahdollisista selvityksen alla olevista maisteriohjelmasta valmistuneista opiskelijoista tulisivat toimimaan saamelaisinstituutioiden palveluksessa ja eri tehtävissä saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjiä ei voi sivuuttaa tällaisissa suunnitelmissa. Tämä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävä teko Lapin ja Oulun yliopistoilta.
Saamelaiskäräjien hallituksen ja Saamelainen Parlamentaarinen neuvosto hallituksen jäsenet pitävät hyvin tärkeänä sitä, että saamelaistutkimusta ja koulutusta kehitettäisiin saamelaisten kotiseutualueella yhteispohjoismaisista saamelaisista lähtökohdista käsin, ei osana kansallisia koulutusrakenteita. Saamelaisyhteisön tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten ammatti- ja korkeakoulutus sekä tutkimus hoidetaan yhteispohjoismaisten saamelaisinstituutioiden kautta. Koulutusratkaisuilla meidän tulee myös taata se, että saamelaisten ei tarvitse muuttaa etelään korkeakoulutusta ja työpaikkoja saadakseen. Otan tämän asiakokonaisuuden esille seuraavassa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston hallituksen kokouksessa. Viime viikolla valmistelin tutkimusasiaan liittyen lausunnon, jossa ehdotin yhteispohjoismaisen saamelaisen tutkimusrahaston perustamista ja yhteisen tutkimusneuvoston perustamista.
Kotona Vuontisjärvellä 19.4.2008, Klemetti Näkkäläjärvi
0 kommenttia:
Lähetä kommentti