Uuden vuoden työasioita

Vuoden loppuun oli kertynyt useita ja laajoja lausuntoja. Joululomien aikaan saamelaiskäräjät antoi laajan lausunnon Euroopan Neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta Suomessa Suomen neljättä määräaikaisraporttia varten. Lausunnossamme kiinnitimme huomiota erityisesti kielipesätoiminnan rahoituksen turvaamiseen, saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen alhaiseen resursointiin ja saamen kielen ja kulttuurin opetuksen parantamiseen. Muita keskeisiä tarkastelukohteita olivat saamen kielilain toteutuminen ja saamenkielisen median tila. Osoitimme huolenaiheemme siitä, että Suomessa ei ole saatavilla saamenkielisiä sanomalehtiä ja suurena syynä tähän ovat sanomalehdistöasetuksen puutteet ja saamen kielten huomiotta jättäminen alkuperäiskansakielenä.

Saamelaiskäräjät vetosi kirjeellään opetusministeriöön Kotuksen saamen kielen huollon tilanteesta ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksista saamen kielten huollon tulevaisuuteen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää toteutuessaan merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Nykyisin Kotuksessa työskentelee yksi pohjoissaamen huoltaja ja yksi osa-aikainen inarinsaamen huoltaja. Koltansaamen huoltajan virkaa ei ole Kotuksessa. Nykyiset saamen kielen huoltamiseen suunnatut henkilöstöresurssit ovat nykyiselläänkin riittämättömät ja lisävirkoja kaivattaisiin kipeästi. Saamelaiskäräjät vetosi opetusministeriöön jotta se huomioisi tuottavuusohjelmassa saamen kielten huollon tulevaisuuden ja takaisi kielenhuollolle riittävät lisäresurssit.

Joulun alla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon sosiaaliturvalainsäädännön uudistamista valmistelevalle SATA-komitealle. SATA-komitea valmistelee kokonaisvaltaisia uudistuksia sosiaaliturvaan. Valitettavasti työryhmä työstä ei ole käyty julkista keskustelua ja työryhmän käsittelemistä asioista on saanut tietoa vai tiedotusvälineiden kautta. Saamelaiskäräjät käsitteli lausunnossaan laajasti nykyisen sosiaaliturvalainsäädännön heikkouksia saamelaiskulttuurin kannalta. Saamelaiskäräjät esittää SATA-komitean pohdittavaksi perustulomallia, jota SATA-komitea on myös pohtinut. Saamelaisille elinkeinonharjoittajille, poronhoitajille, käsityöntekijöille, kalastajille ja luontaiselinkeinoyrittäjille sekä yhdistelmäelinkeinojen harjoittajille perustulomalli takaisi suhteellisen säännölliset tulot ja helpottaisi huomattavasti elinkeinonharjoittajien byrokratiaa ja mahdollistaisi elinkeinojen kehittämisen. Mikäli nykyisenmallisessa järjestelmässä pidättäydytään, saamelaiskäräjät esittää, että poronhoitajien työttömyysturvaohjetta ja ohjeen tulkintaa muutetaan saamelaisen poronhoidon erityispiirteet paremmin huomioivaksi. Saamelaisalueen työvoimahallinnon toimielimissä tulee olla saamelaiselinkeinojen harjoittajia ja saamenkielisiä jäseniä, jotta toimielimillä olisi tarvittava ymmärrys ja osaaminen ja tietämys käsiteltäessä saamelaisia koskevia asioita. Poronhoitajan työttömyysajan tukea on kehitettävä niin, että toimeentulo on käytännössä mahdollista. Poronhoitajille tulee taata oikeus työterveyshuoltoon ja lomitusjärjestelmää tulee kehittää.

Lisäksi saamelaiskäräjät esitti, että ennen laskettua synnytysaikaa aiheutuvat asumiskustannukset tulisi saattaa Kelan korvauksen piiriin. Lähin synnytyspaikka saamelaisten kotiseutualueelta on useiden satojen kilometrien matkan päässä. Ikäihmisille tulee turvata subjektiivinen oikeus oman kielen ja kulttuurin mukaiseen kotihoitoon. Myös omaishoidon tuen tasoa tulee edelleen kehittää. Lääkkeiden lähetyskulut tulee saada korvattavien kustannusten piiriin. Nämä parantaisivat erityisesti saamelaisten kotiseutualueen vanhuksien kotona asumista ja takaisivat pitkistä etäisyyksistä huolimatta vanhuksille tasa-arvoiset oikeudet asuinpaikasta riippumatta. Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja saamelaisten elinolojen ja sosiaaliturvan kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjät antoi viime viikolla lausuntonsa ulkoasianministeriölle Euroopan Neuvosten kansallisten vähemistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen Suomen kolmannen määräaikaisraportin laadintaa varten. Saamelaiskäräjät antoi laajan yli 20-sivuisen lausunnon, jossa kiinnitettiin erityisesti huomiota saamelaisten maaoikeuksien toteutumattomuuteen, ILO 169-sopimuksen ratifoimattomuteen, saamelaiskäräjien lausuntojen ja neuvotteluissa esittämien näkemysten huomioimatta jättämiseen, suunnitellun ALKU-hankkeen mahdollisen toteutumisen heikennyksiin saamelaisten kannalta ja ajankohtaisiin lainsädäntöhankkeisiin saamelaisten oikeuksien kannalta. Lausunnossa käsiteltiin sopimuksen artiklojen mukaisesti yhdenvertaisuuslainsädännön toimivuutta Suomessa, saamen kielilain toteutumista ja saamen kielen ja opetuksen tilannetta Suomessa.

Viime viikon perjantaina saamelaiskäräjät ja saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat kokoontuivat yhteiskokoukseen Inariin. Palaverin asialistalla olivat mm. porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain uudistus, saamelaiskulttuurin ja –elinkeinoja käsittävä uudistettavana oleva metsäsertifiontikriteeri, kaivoslain kokonaisuudistus, porotalouden luopumisjärjestelmää valmistelevan työryhmän esitykset, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen paliskuntien yhteistyö. Ns. POLURA-udistusta valmistelleen työryhmän loppuraportti on valmistunut ja se löytyy osoitteesta: http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut.html työryhmämuistioita. Kokouksessa tuotiin tiedoksi muutamien poroisäntien ja -hoitajien valmistelema esitys saamelaisporonhoidon kannalta uudeksi metsäsertifiointikriteeriksi. Asia tuotiin vasta kokouksessa esityksenä ja se saavutti paikalla olleiden poroisäntien yksimielisen tuen. Esityksessä ei huomioida muita saamelaiselinkeinoja. Kokous otti esityksen tiedokseen, mutta saamelaiskäräjät käsittelee asiaa omissa toimielimissään. Vien poroisäntien esityksen Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen, joka pidetään ensi viikolla. Lisäksi esitys toimitetaan niille poroisännille, jotka eivät olleet kokouksessa läsnä toimepiteitä varten. Kyse on valtakunnallisen metsäsertifiointityöryhmän alatyöryhmästä, joka vie oman esityksensä metsäsertifiointityöryhmän hyväksyttäväksi. Vien esityksen myös saamelaiskäräjien seuraavan hallituksen kokoukseen, joka päättää esityksen vaatimista mahdollisista toimenpiteistä.


Kaikki saamelaiskäräjien lausunnot löytyvät tai lyötynevät pian saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot osiosta.

Vuontisjärvellä 18.01.2009
Klemetti Näkkäläjärvi