Valtionhallinnon lomakausi loppui ja työt käynnistyivät

Tällä viikolla ovat alkaneet ensimmäiset saamelaiskäräjien viralliset kuulemiset ja kokoukset. Tiistaina saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Lapin TE-keskuksen edustajia. Saamelaiskäräjiltä palaveriin osallistui lisäkseni elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtaja ja lautakunnan asianesittelijä, saamelaiskäräjien lakimiessihteeri. Saamelaiskäräjät on pitkään yrittänyt saada saamelaiskäräjille elinkeinoasioista vastaavan virkamiehen. Nykyisin elinkeinopolitiikkaa on hoidettu saamelaiskäräjillä projektien kautta ja muiden virkatöiden ohessa.

Saamelaiselinkeinojen kehittämiseen on mahdollista saada EU, kansallisen ja saamelaiskäräjien omarahoituksen turvin ainakin vuodeksi ja mahdollisesti kahdeksi vuodeksi määräaikaiseen virkaan saamelaiselinkeinojen kehittämisestä vastaava koordinaattori, joka toimisi saamelaiskäräjillä. Koordinaattorin toimenkuva määräytyy pääosin saamelaiskäräjien toiveiden perusteella. Koordinaattorin virka tullaan julistamaan avoimeen hakuun ja sen valitsevat saamelaiskäräjät ja TE-keskus yhdessä. Hakijalta edellytetään ainakin soveltavaa korkeakoulututkintoa, saamen kielen taitoa ja saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen tuntemusta. Tehtävän toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien yhteydessä saamelaisten kotiseutualueella. Koordinaattorin tehtävinä tulee olemaan mm. saamelaiselinkeinojen aseman, yritysten toimintaedellytysten edistäminen ja yritysten ja toimijoiden välistä verkostoitumisen kehittäminen. Tarkempi toimenkuva määrittyy syksyn aikana saamelaiskäräjien ja TE-keskuksen välisissä neuvotteluissa.

Elinkeinokoordinaattorin toimi on tärkeä, mutta elinkeinojen kehittämistä ei voida hoitaa vain projektein, vaan tarvitsemme pysyviä virkoja saamelaiskäräjille ja aluehallintoon saamelaiselinkeinojen edistämis- ja kehittämistehtäviin. Lapin TE-keskus ja saamelaiskäräjät olivat yhtä mieltä saamelaiselinkeinojen edistämisen ja kehittämisen tarpeesta. Saamelaiselinkeino-koordinaattorin määräaikainen virka on tärkeä ja onneksi se saadaan todennäköisesti jo ensi vuoden alussa toimeen. Pysyvien virkojen perustaminen olisi tärkeää, mutta edellyttää lisäresursseja valtion aluehallinnossa ja saamelaiskäräjillä. Saamelaiskäräjien budjetti on riittämätön ja olemmekin kesällä valmistelleet esityksen oikeusministeriölle lisäbudjettia ja seuraavan vuoden talousarviota varten saamelaiskäräjien rahoituksen nostamiseksi.

Keskiviikkona olin maa- ja metsätalousministeriössä maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän kuultavana. Työryhmä keskittyy pääasiassa maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän uudistamiseen, poronhoidon osalta uudistuksia tuki- ja valvontajärjestelmään ei ole todennäköisesti tulossa. Toin esille, että tuki- ja valvontajärjestelmän uudistamista poronhoidon osalta tulee koordinoida käynnissä olevan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (POLURA) kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työn kanssa.

Toin esille sen, että poronhoidon tuki- ja valvontajärjestelmä on nykyisin hajanainen ja velvoitteita ja määräyksiä määritetään lainsäädäntöön ripotellen. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että lakien kokonaisvaikutusta ei ole voitu tarkastella koska uudistukset ovat tulleet ilman laajaa työryhmäkeskustelua ja niiden kokonaisvaikutusta poronhoitoon ei ole tutkittu. Mitään sellaiset uudistukset ja järjestelmät, jotka tuovat karjatalouden tarkastusmallin poronhoitoon, eivät sovellu millään tavoin paimentolaiseen saamelaisporonhoitoon eikä karjatalouden valvontajärjestelmiä tule ulottaa koskemaan poronhoitoa. Painotin myös saamelaisen poronhoidon kulttuurista roolia, esim. korvamerkkijärjestelmän osalta, mikä on toimiva ja tukee kulttuurin jatkuvuutta. Kaikki sellaiset kulttuurin jatkuvuutta tukevat piirteet on pyrittävä säilyttämään eikä poronhoitoa tule pyrkiä yhdenmukaistamaan karjatalouteen.

Toin myös esille sen, että poronhoidon tukijärjestelmässä suuri ongelma on, että siihen on sovellettu osittain maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmän piirteitä, mutta tukien taso ei vastaa karjatalouden vastaavaa tukea eikä tukijärjestelmä tue riittävässä laajuudessa saamelaisporonhoidon erityispiirteitä. Työryhmä oli minua ennen kuullut myös Paliskuntain yhdistystä. Kuulemisessa oli mielestäni positiivinen henki ja työryhmä lupasi koordinoida työtään POLURA-työryhmän kanssa.

Loppuviikolla ei ole muita virallisia kuulemisia tai kokouksia. Ensi viikolla pidän kesälomani, yhteensä kolme päivää. Ensi viikon lopun ohjelmassa on tapaaminen Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa.


Vuontisjärvellä 07.08.2008

Klemetti Näkkäläjärvi