Virkavapaalta paluuterveiset

Kuukausi virkavapaata (11.5. – 10.6.) on kulunut ja tuntuu että aika on kulunut kuin siivillä. Paluu arkeen tuli nopeasti ja virkavapaalta paluun ensimmäiset päivät ovat olleet niin kiireisiä että en ole ehtinyt blogia laittaa ennen kuin nyt ensimmäisen työviikon jälkeen. Olen todella iloinen siitä, että minulla oli mahdollisuus olla virkavapaalla ja saada väitöskirjaani tehtyä Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Saamelaiskäräjät oli hyvissä käsissä Irja Seurujärvi-Karin puheenjohtajuuden aikana. Ihan kokonaan en virkavapauden aikana ollut erossa saamelaiskäräjien toiminnasta. Osallistuin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen videoneuvottelun kautta, joka on todella hyvä tapa järjestää kokouksia koska se vähentää matkakuluja ja säästää aikaa. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki eli Polura työllisti minua myös virkavapauden aikana. Tiedote saamelaiskäräjien hallituksen antamasta lausunnosta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta pohjoissaameksi ja suomeksi.

Paluu virkavapaalta 11.6. tuli suoraan arkeen sillä samana päivänä pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous, viimeinen ennen kesäkuun 24. päivä pidettävää saamelaiskäräjien yleiskokousta. Kokouksessa käsiteltiin lausuntoa yleisradion kertomuksesta vuodelta 2008. Hallitus totesi lausunnossa, että saamelaiskäräjät ei ole tyytyväinen yleisradion saamenkieliseen ohjelmatarjontaan. Erityisesti saamenkielisiä lasten- ja nuortenohjelmia tulee saada lisää, nuortenohjelmia ei nykyisin ole lainkaan. Huomiota kiinnitettiin myös saamenkielisen ajankohtaisohjelmiston puuttumiseen sekä radio- että tv-ohjelmatarjonnasta. Saamenkielisen ohjelmiston resursointia tulee lisätä nykyisestä erityisesti lasten- ja nuortenohjelmien osalta. Saamelaisradion ja ohjelmatuotannon hallintoa ja ohjausta tulee kehittää siten, että saamelaiskulttuurin ja –kielen asiantuntemus on edustettuna ohjelmatuotannosta päätettäessä. Muina asioina hyväksyimme esityksen annettavaksi yleiskokoukselle saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta ensi vuodelle.

Hallituksen kokouksen jälkeen avasin Inarissa saamelaistaidenäyttelyn, johon on koottu saamelaistaiteilijoiden ja Sámi Duodjin taidetta sekä kirkkotekstiilejä. Näyttely on katsomisen arvoinen ja antaa monipuolisen kuvan modernista saamelaistaiteesta ja käsityöstä. Avajaispuheeni löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta. Taidenäyttelyn jälkeen saamelaiskäräjät tarjosi kirkkopäivien juhlavieraille juhlaillallisen, jonka yhteydessä minulla oli ilo luovuttaa saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan jakama kunniapalkinto enontekiöläisille Anni-Marja ja Helena Valkeapäälle erityisesti heidän saamelaisen hengellisen kulttuurin eteen tekemästä yli 40-vuotisesta työstään.

Perjantaiaamuna järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa tapasin arkkipiispa Jukka Paarman ja piispa Samuel Salmen yhdessä saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Jo edellispäivän illallispöydässä minulle tarjoutui tilaisuus keskustella heidän kanssaan, koska istuin illallispöydässä heidän seurassaan. Aamukeskustelussa jatkoimme keskustelua saamenkielisistä palveluista ja saamelaisen kirkkoperinteen hoidosta. Esitin, että kirkko vastaisi saamelaisen aineellisen kirkkoperinteen hoidosta ja rahoituksesta rahoittamalla esimerkiksi Utsjoen kirkkotupien ylläpitoa.

Tällä viikolla olen hyväksynyt muutaman kiireellisen lausunnon. Maa- ja metsätalousvaliokunta on halunnut saamelaiskäräjien lausunnon Alku-hankkeesta, josta olenkin kirjoittanut usein blogeissani tänä keväänä. Lausunnossa keskityimme valiokunnan toimialaan eli poronhoitoa ja kalastusta koskeviin asioihin. Alku-hankkeessa kootaan poronhoitoa ja kalastusta koskevia tehtäviä TE-keskuksilta, kalatalous- ja maatalouspiireiltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Esitämme, että poronhoitoa ja kalastusta koskevia palveluita tulee saada saamelaisten kotiseutualueella saameksi saamenkielisessä palveluyksikössä. Valtiovarainministeriön tulisi välittömästi perustaa yhteinen työryhmä saamelaiskäräjien kanssa pohtimaan saamenkielisen palveluyksikön perustamista. Lausunnon pohjana oli yleiskokouksen hyväksymä lausunto Alku-hankkeesta.

Toinen lausunto koski Yleisradion julkista palvelua ja rahoitusta koskevan työryhmän ehdotuksista. Valitettavasti lausuntopyynnön kiireellinen aikataulu ei mahdollistanut lausunnon käsittelemistä hallituksessa. Työryhmä ehdottaa että tv-luvasta luovutaan ja siirrytään kaikille pakolliseen mediamaksuun, joka olisi 175 euron suuruinen. Mediamaksu kattaisi radion, internetin, television ja kännykän kautta seurattujen YLE:n ohjelmien rahoituksen. Kiinnitimme huomiota siihen, että maksun velvoittavuuden luonteesta johtuen tulisi sitä kutsua mediaveroksi. Mediamaksu on hintaansa nähden epäsuhteinen median käyttötapoihin. Kaikki kansalaiset käyttävät jossakin muodossa Yleisradion palveluita, mutta esimerkiksi vain internet-uutisten käyttäjille maksu voi olla kohtuuton. Mediamaksun toimivuutta tulisikin arvioida esimerkiksi viiden vuoden välein. Saamelaisten kotiseutualueella on katvealueita saamelaisradion kuuluvuudessa ja digitelevision näkyvyydessä. Mediamaksun veroluonteesta johtuen Yleisradion tulee taata ilman erillisiä kustannuksia radion kuuluvuus ja television näkyvyys. Jos tätä ei voida taata, katvealueen asukkaat tulee vapauttaa mediamaksusta.

Kiinnitimme huomiota myös Yleisradion yleispalveluvelvoitteeseen. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan yleispalveluvelvoite ei ole toteutunut saamenkielisten nuorten- ja asiaohjelmien osalta eikä koltan- ja inarinsaamen ohjelmatuotannon osalta. Saamelaiskäräjät esittääkin, että yleispalveluvelvoitteen määrittämistä ja toteutumista saamenkielisen ohjelmatuotannon osalta pohditaan yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Hallintoneuvostossa tulisi olla saamelaiskäräjien edustus päätettäessä asioista, jotka koskevat saamenkielistä ohjelmatuotantoa ja Yle Saamelaisradiota. Lausunnot löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta.

Kuluneen viikon tiistaina oli vuorossa saamelaisten kotiseutualueen kuntavierailujen osalta neuvottelut Inarin kunnan kanssa. Asialistalla olivat saamelainen kulttuurikeskus-hanke, sivistystoimen alaisuuteen kuuluvat saamenkieliseen opetukseen liittyvät asiat, saamenkieliset sosiaali- ja terveysasiat, kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma, maankäyttö- ja muut ajankohtaiset asiat.

Keskiviikkona osallistuin biodiversiteetti-työryhmän kevätkauden viimeiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin Suomen neljäs maaraportti sopimuksen toimeenpanosta lähetettäväksi biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Olen tyytyväinen maaraporttiin, koska saamelaiskäräjien esittämät asiat tulivat kirjatuksi maaraporttiin. Samana päivänä saamelaiskäräjät neuvotteli maa- ja metsätalousministeriössä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain kokonaisuudistuksesta, Polurasta, saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta. Torstaina olivat saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut Rovaniemellä metsähallituksen edustajien kanssa maastoliikennelupakiintiöistä ja Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Näistä kirjoitan lisää seuraavassa blogissani.

Vuontisjärvellä 21.6.2009

Klemetti Näkkäläjärvi