Vuoden 2008 tapahtumia

Pahoittelen blogini lukijoille etten ole kirjoittanut blogia vähään aikaan. Joulupyhistä lähtien tähän asti on mennyt omalta osaltani sairastellessa. Uuden vuoden vaihtuessa on syytä pohtia edellisen vuoden tapahtumia ja uuden vuoden haasteita. Viime vuosi on ollut todella kiireinen, saamelaiskäräjät on antanut enemmän lausuntoja, esityksiä ja aloitteita kuin aikaisempina vuosina. Tämä on vaatinut henkilökunnalta ja luottamushenkilöiltä paljon aikaa ja venymistä. Kiitos tästä työntekijöille ja luottamushenkilöille.

Viime vuosi on ollut myrskyisä julkisuuden kannalta ja on ikävää, että saamelaiskäräjien toiminnan tulokset ovat jääneet mediakohun taakse. Saamelaiskäräjät sai vuoden 2008 ja vuoden 2009 budjettiinsa lisärahoitusta 50 000 euroa, joka oli todella tarpeen. Kustannuksien kasvu ja yhä lisääntyvät tehtävät vaativat lisärahoitusta. Vuoden 2008 lopussa saamelaiskäräjien hallitus päätti hankkia videoneuvotteluvälineistöä matkakulujen kasvun hillitsemiseksi. Toiveissa on, että yhä useampi kokous voitaisiin hoitaa videoneuvottelujen välityksellä. Tämä säästäisi aikaa ja resursseja, koska matkustamiseen menee suuresti aikaa ja videoneuvottelut pienentäisivät saamelaiskäräjien ekologista jalanjälkeä.

Erityisen iloinen olen siitä, että saamelaiskäräjät voi aloittaa täyspainoisesti huomioimaan nuorisoasioita saamelaiskäräjien työssä, koska käräjät on saanut esiselvitysrahaa nuorisolautakunnan/-valtuuston perustamiseksi saamelaiskäräjien yhteyteen. Toinen erinomainen asia on biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskevan artikla 8 (j) toimeenpanon soveltamisen aloittaminen Suomen saamelaisalueella.

Valitettavasti viime vuosi toi myös takapakkia saamelaisten oikeuksien osalta, koska ALKU-hanke on etenemässä kovaa vauhtia. Olenkin käsitellyt asiaa laajemmin aiemmissa blogeissani. Toinen huolestuttava asia on ILO 169-sopimuksen ratifiointiesteiden poistamistyön aloituksen viivästyminen. Työn oli määrä alkaa syksyllä, josta se on viivästynyt nyt ilmeisesti aina kevääseen asti. Eduskunta on joululomalla vielä tammikuun, ja ilmeisesti asia venyy vielä sen jälkeen päätettäväksi. Saamelaiskäräjille on luvattu työn alkavan ja luotan tähän lupaukseen, mutta olen huolissani työn aloituksen viivästymisestä. Ratifiointityön selvittäminen ja toimeenpano vie aikaa, ja pelkään ajan loppuvan kohta kesken. Hallituskausi on keväällä puolivälissä, jolloin valtioneuvosto arvioi hallitusohjelman toteutumista ja ilmeisesti myös tarkentaa ohjelmaa maailmantalouden laman johdosta. Hallitusohjelman tavoitteena on saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittäminen. Toivoisinkin valtioneuvostolta tämän tavoitteen toteutumisen vakavaa arviota, koska ALKU-hanke ja ILO 169-sopimuksen ratifiointityön hidastuminen eivät kehitä saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja näiltä osin hallitusohjelma on vielä toteutumatta.

Viime vuonna saamelaiskäräjät on saanut kiitettävästi yhteydenottoja saamelaisyhdistyksiltä ja erityisenä huolenaiheena on ollut koltan- ja inarinsaamen tilanteen kehittäminen. Saamelaiskäräjät on saanut myös aloitteita yhdistyksiltä, jotka olemme merkinneet hallituksessa tiedoksi ja laittaneet ne asiantuntijalautakunnan valmisteltavaksi. Myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat olleet aktiivisia esim. POLURA valmistelussa ja metsäsertifiointiasiassa. Olen iloinen näistä yhteydenotoista. On tärkeää että saamelaisyhdistykset toimivat ja edistävät saamelaisten asemaa. Saamelaiskäräjien tuleekin ottaa vakavasti saamelaisasioiden edistämistä kohtaan saatu palaute. Toivonkin että tänä vuonna voisin tavata saamelaisyhdistyksiä ja kuulla järjestöjen terveisiä. Toivoisin että tänä vuonna minulle jäisi aikaa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon kehittämiseen. Tähän asti käytännössä kaikki työaikani on kulunut rutiinitehtävien hoitamiseen, kokouksiin, lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin tutustumiseen ja väsyttävään matkustamiseen.


Vuoden 2009 osalta saamelaiskäräjien toiminnan painopisteet määräytyvät luonnollisesti saamelaiskäräjien toiminta-ohjelman perustalta. Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen on yksi tärkeä osa vuoden 2009 työtä. Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma ja tasa-arvosuunnitelma ovat vielä valmistelussa ja olisi tärkeää saada ne valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Näen myös tärkeänä kehittää saamelaiskäräjien tiedotustoimintaa kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä.

Käsittelen seuraavassa blogissa muita ajankohtaisia työasioita.


Vuontisjärvellä 13.1.2009
Klemetti Näkkäläjärvi