Yleiskokouksen kuulumisia

Saamelaiskäräjät piti yleiskokouksen 10.3.09 Utsjoella. Kokouksessa hyväksyttiin saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2008, joka annetaan eduskunnalle tämän kevään aikana. Hyväksyimme myös saamelaiskäräjien budjetin tälle vuodelle. Saamelaiskäräjien suurimmat menoerät ovat henkilöstön palkat ja saamelaiskäräjien matkakulut. Tärkeimpiä projektejamme ovat lastenkulttuurikeskushanke ja sosiaalialan osaamiskeskushanke. Varasimme myös omarahoitusosuuden saamelaisen elinkeinokoordinaattorihankkeelle. Saamelaista elinkeinokoordinaattorihanketta on suunniteltu TE-keskuksen, saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien yhteistyönä. Saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunta ja muut rahoittajatahot neuvottelevat hankkeesta lähiaikoina. Saamelaiskäräjien yleiskokous hyväksyi lausunnon aluehallinnon uudistamishankkeesta. Tiedote lausunnosta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta suomeksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi käännöksien valmistuttua (www.samediggi.fi).

Saamelaiskäräjien kokous päätti perustaa inarin- ja koltansaamen kääntäjien vakinaiset virat, ja esitimme saamelaiskäräjälain asetuksen muuttamista viran kelpoisuusehtojen osalta siihen asti, kunnes inarin- ja koltansaamessa voi suorittaa virallisen kielenkääntäjän tutkinnon. Saamelaiskäräjien kokous esitti opetusministeriölle, että saamelaiskäräjille osoitetaan valtionavustuksena 150.000 euroa saamelaisopetuksen kehittämis- ja tiedotustehtäviin ja 450.000 euroa saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen. Lisäksi esitimme, että opetusministeriö aloittaa saamelaisopetuksen tilannetta, kehittämistä ja resursseja sekä saamelaiskäräjien asemaa kulttuuri-itsehallintoa koulutuspolitiikan alueella toteuttavana elimenä koskevat neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa.

Keskiviikkona saamelaiskäräjät neuvotteli Utsjoen kunnan kanssa ajankohtaisista asioista. Yhteinen huolenaiheemme oli Utsjoen saamelaislukion tulevaisuus, ja toivoimme Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimintojen laajentuvan koko saamelaisalueelle. Kunnalla oli mielenkiintoinen avaus ns. tulkkauskeskuksen perustamisesta kuntaan, ja totesimme siinä voivan löytyvän mahdollisuuksia integroida kyseinen keskus saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työn alla olevan saamelaisen kieliyhteistyössä esitettyyn kielikeskuksen perustamisen kanssa. Muina asioina käsittelimme mm. elinkeinoasioita ja sosiaali- ja terveyspalveluja.

Torstaina saamelaiskäräjät antoi laajan lausunnon valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteon tämänhetkisestä luonnoksesta. Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kerran vaalikaudessa annettava selonteko eduskunnalle, jossa käsitellään ihmisoikeuksien nykyistä tilaa Suomessa ja määritetään painopisteitä valtion kansalliselle ja kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle. Saamelaiskäräjien lausunto löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta www.samediggi.fi lausunnot 2009. Tiedote lausunnosta löytyy kotisivuilta käännöksien valmistuttua pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Saamelaiskäräjät otti kantaa lausunnossaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja saamelaisopetuksen toimivuuteen, ILO 169-sopimuksen ratifioimattomuuteen ja saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeuden puuttumiseen saamelaisia koskettavissa asioissa. Saamelaiskäräjät otti myös kantaa niihin asioihin, joita Suomen tulisi painottaa kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Vajaan viikon lausuntoajan johdosta saamelaiskäräjät varasi mahdollisuuden täydentää lausuntoaan myöhemmin. Esitimme myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaisten neuvottelujen käymistä ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta.

Perjantaina saamelaiskäräjät neuvotteli Lapin liitossa maakuntasuunnitelmasta ja Kemi-Ounasjoen tulvansuojelusuunnitelmasta. Euroopan Unionin direktiivi edellyttää, että valtioilla on oltava tulvasuojelusuunnitelmat valmiina vuoteen 2020 mennessä. Lapin tulvasuojelun osalta valmistelusta vastaa Lapin liitto. Kemi-Ounasjoen tulvasuojelusuunnitelmasta on valmistunut väliraportti 15.4.2008, ja se on löydettävissä Lapin liiton kotisivuilta osoitteesta: http://www.lapinliitto.fi/kemi-ounasjoki/index1.html Kemi-Ounasjoen tulvasuojeluun ehdotetaan neljää vaihtoehtoa: 1) tulvasuojelun tekeminen ilman pysyviä rakenteita, 2) pengertäminen, 3) patojen tekeminen ja 4) patoaltaiden tekeminen.

Enontekiön kunta, jota tulvat eivät kosketa millään tavalla, on esittänyt tulvasuojeluksi kolmen patoaltaan rakentamista Ounasjokeen, joita voidaan käyttää myös energiantuotantoon. Yksi patoaltaista ehdotetaan rakennettavaksi Enontekiön Neitoskaitiin. Saamelaiskäräjät ei missään nimessä voi hyväksyä altaiden rakentamista Ounasjokeen. Se on Ounasjokilain vastaista ja koska Ounasjokilaki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tulvasuojeludirektiivin aikamäärä kuluu umpeen ennen kuin altaista voitaisiin edes hypoteettisesti päättää. En usko, että seuraavasta kahdesta eduskunnasta löytyy riittävää enemmistöä kannattamaan Ounasjokilain purkua.

Neitoskaitiin suunniteltu allas olisi saamelaiskulttuurin vastainen, koska se veisi tärkeitä saamelaisporonhoidon laidunalueita. Saamelaiskäräjät kannattaa tulvasuojelun hoitamista maankäytön suunnittelulla, ilman pysyviä rakenteita ja Kittilän osalta tulvapengerrykset ovat myös mahdollisia. Saamelaiskäräjät ei pidä hyvänä, että tulvasuojeluun yhdistetään kalataloudellisia ja vesitaloudellisia ulottuvuuksia kuten Lapin liiton väliraportissa ehdotetaan, eikä varsinkaan tule tutkia Natura-alueiden korvaamisia muilla alueilla kuten Vuotoksen osalta raportti esittää.

Tänään minulla oli ilo tavata Kanadan Suomen suurlähettiläs Scott Fraser. Keskustelimme laajasti arktisen neuvoston asioista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansoihin, saamelaisten asemasta Suomessa sekä Kanadan pohjoisen politiikasta. Kanada on Suomelle hyvä esimerkki miten pohjoisen tutkimiseen ja alkuperäiskansapolitiikkaan tulisi panostaa ja toivonkin että Suomi ottaisi mallia Kanadasta. Keskiviikkona YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi vierailee Kaarasjoella ja haluaa kuulla Saamelaista parlamentaarista neuvostoa ja olen kuulemistilaisuudessa mukana. Torstaina saamelaiskäräjät, Lapin tiepiiri, metsähallitus ja Käsivarren paliskunta neuvottelevat Raittijärven tiehankkeen toteutuksesta Rovaniemellä.

Vuontisjärvellä 17.3.
Klemetti Näkkäläjärvi