Kuntohiihto Retkihiihto Erävaellus Pyöräily Geokätköily Kalastus Lintujen tarkkailu Luontokeskus Luontopolkuun tutustuminen Marjastus ja sienestys Melonta ja soutu Nähtävyydet ja näköalat

Nauti Euroopan puhtaimmasta tunturi-ilmasta kaikin tavoin. Kiipeä keroille. Liiku ja lepää sen mukaan, mitä kehosi juuri nyt tarvitsee.

Kansallispuiston joissain osissa liikkuminen on rajoitettua tiettynä vuodenaikana. Tarkistathan asian ennen retkelle lähtöä.

Hiihto

Kansallispuiston tunturimaastot ovat kuin luodut murtomaahiihtoon. Alueella on merkittyjä hiihtoreittejä yhteensä noin 500 km. Osa laduista on erämaalatuja, joiden pohjana on vain huoltokelkkojen jälki. Kansallispuiston kauniit tunturit soveltuvat laduttominakin retkihiihtoon. 

Hiihtäjiä tammikuussa Ounastuntureilla. Kuva: Olli Vainio

Vaellus

Vaellusreiteistä suosituin on vuonna 1934 perustettu Hetta–Pallas-reitti (55 km), josta on tullut vaellusmaailman klassikko. Tunturi-Lapin taival yhdistää kansallispuistoa ympäröivät kylät ja matkailukeskukset toisiinsa reitistöksi, jota voi kulkea niin omatoimisesti patikoiden kuin yhteistyöyrittäjien palveluihin tukeutuen.

Päiväpatikointiin on tarjolla merkittyjä reittejä yhteensä noin 350 km. Kansallispuiston luontopolut ovat useimmiten helppokulkuisia, ja niiden varrella tutustut tunturialueen luontoon.

Maastopyöräily

Ylläksen alueella on useita merkittyjä maastopyöräilyreittejä, kuten uusi Ylläs - Levi -reitti. Ympärivuorokautinen valoisuus, mahtavat maisemat ja pitkät, polveilevat reitit takaavat unohtumattoman elämyksen. Lue lisää pyöräilystä kansallispuistossa ja Ylläksellä (www.yllas.fi).

Tunturi-Lapin taivalta pääsee Ylläkseltä Leville myös maastopyörällä. Kuva: Juuso Ritari

Muut aktiviteetit

  • Geokätköily: Pallas–Yllästuntureiden alueella on lukuisia geokätköjä.
  • Kalastus: Kansallispuiston alueella voi kalastaa monissa vesissä. Tutustu ensin kalastussääntöihin (www.eraluvat.fi)
  • Laskettelu: Pallas-Yllästuntureiden kupeilla on Tunturi-Lapin hienoimmat laskettelumaastot. Eniten rinteitä on Ylläksellä. Pallastunturit tarjoavat luonnonrinteitä ja maastot liitovarjoiluun ja leijahiihtoon. Hetan Jyppyrävaaralta löytyy hiihtohissi ja pulkkamäki aivan Tunturi-Lapin luontokeskuksen vierestä. 
  • Lintujen tarkkailu: Tunturi-Lapissa olet kiirunoiden, kapustarintojen, keräkurmitsojen, pulmusten ja tunturikihujen kotikartanoilla.
  • Luontokeskukset: Pallastunturin luontokeskus, Tunturi-Lapin luontokeskus ja Yllästunturin luontokeskus Kellokas tarjoavat syventäviä elämyksiä tunturiketjun luonnosta, kulttuureista, arjesta ja historiasta.  Luontokeskuksista löydät luontopuodit, luvat, näyttelyt ja opastuksen.
  • Luontopolut: Viikko ei riitä kansallispuiston kaikkien 18 luontopolun kiertämiseen. Tänne on pakko tulla uudestaan! Lue lisää
  • Marjastus ja sienestys: Harvassa mustikkapaikassa voi seistä suorana niin kuin tunturinrinteessä. Rinnesoilta voit poimia kypsiä hilloja patikoinnin lomassa. Sienimaista joudut kilpailemaan vain porojen kanssa.
  • Melonta ja soutu: Tornion–Muonionjoki eli Väylä ja Ounasjoki ovat olleet Tunturi-Lapin valtateitä, joista nykyisin nauttivat niin kalastajat ja melojat kuin veneilijät.
  • Nähtävyydet ja näköalat: Missäpä on sen hienompia näkymiä kuin kansallismaisemien Tunturi-Lapissa?
  • Tapahtumat: Tarjolla luontotietoa, näyttelyitä, kulttuuria ja retkiä. Lue lisää
  • Uinti: Tunturijärvet tarjoavat erikoisia nautintoja kesällä ja avannot talvella. Virallista uimarantaa ei kuitenkaan ole.
  • Vapaaehtoistoiminta: Suuri kansallispuisto kaipaa jatkuvasti huolehtivia käsipareja. Tule mukaan vapaaehtoistyöhön tuvilla, reiteillä ja tunturissa.

Yhteistyötahojen palveluja

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeella toimivat yhteistyötahot tarjoavat kaikkea hotelli- ja mökkimajoituksesta pitkiin vaelluksiin, melontaan, koiravaljakkoajeluihin, elämysratsastuksiin, hemmotteluhoitoihin, hiihtokouluun, retkeilyvälineiden vuokraukseen ja kuljetuksiin.

Retkiehdotuksia

Lommoltunturilta on hienot näkymät Pallastuntureille. Kuva: Maarit Kyöstilä

Talven retkiehdotukset    

½ päivää: Tutustu johonkin kolmesta luontokeskuksesta ja lumikenkäile läheinen talvipolku.

1 päivä: Lumikenkäile keroille.

2 päivää: Kylästä kylään -hiihto onnistuu niin Ounas-, Pallas- kuin Yllästuntureilla.

3 päivää: Talvinen valokuvausloma voi tuottaa revontuli- ja kuutamokuvia tai hienoja auringon punastuttamien pilvien ja tykkypuiden koristamia tunturikuvia.

Kevään retkiehdotukset

½ päivää: Nauti kevätauringosta huolletuilla laduilla.

1 päivä: Lähde oikealle hiihtoretkelle tunturituvalle ja ota kahvipannu ja makkarat matkaan.

2 päivää: Pilki ja hiihdä järvien jäillä ja nauti auringosta ja tunturimaisemista! Käy luontokeskusten luontoilloissa.

3 päivää: Lepää ja nauti yhteistyöyrittäjien palveluista tunturiretkien lomassa. Kokeile vaihteeksi koiravaljakolla tai porolla ajelua ja elämysratsastusta. Hiihtovaellus autiotuvalta toiselle ei sekään ole huono vaihtoehto!

Kesän retkiehdotukset

½ päivää: Patikoi luontopolku.

1 päivä: Kipua tunturiin ja patikoi mukava päivämatka kahvitarpeet eväsrepussa. Hengitä syvään!

2 päivää: Hyppää pyörän selkää ja polkaise tunturin kautta kylästä kylään. Anna yrittäjän huolehtia sinulle pehmeä peti, herkkuateria ja kyyti kamppeille.

3 päivää: Jos oikea vaellus autiotupiin tukeutuen ei kiehdo, tutustu joka päivä eri kohteeseen. Patikoi tänään Varkaankuruun ja Kiirunankiepille, huomenna Teuravuomalla ja ylihuomenna Pyhäjärveltä Aakenustunturille.

Syksyn retkiehdotukset

½ päivää: Tutustu Tunturi-Lapin luontokeskukseen ja Jyppyrän näköalakukkulaan.

1 päivä: Hyppää venekyytiin Ounasjärven yli ja patikoi Pyhäkerolle.

2 päivää: Patikoi Hetasta Ketomellaan ja yövy siinä välissä Sioskurussa tai Pahakurussa. Kovakuntoinen ehtii patikoimaan Hannukurun kautta Vuontisjärvelle Kyrön kylään.

3 päivää: Syksy on parasta aikaa kylästä kylään -retkeilylle. Voit olla varma mukavasta yöpaikasta, hyvistä ruuista, paikallisten ihmisten tapaamisesta ja patikoinnin mukavuudesta ilman kantamuksia.

Kalastonhoitomaksu 2016

Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi (julkaisut.metsa.fi, pdf 4.6 MB).