Lisätietoja Suomujoen kolttakentän historiasta

Ennen toista maailmansotaa Petsamo oli kolttien asuinaluetta. Kun Suomi menetti sodassa Petsamon Neuvostoliitolle, koltat evakuoitiin entiseltä asuinalueeltaan. Myös Semenoffin perhe menetti alueluovutuksissa kotipaikkansa, poronsa ja lähes kaiken muun omaisuutensa. Evakkoajan jälkeen he eivät päässeet takaisin kotiseudulleen, joten he asettuivat asumaan Suomen puolella mahdollisimman lähelle entisiä asuinalueitaan ja luonnonolosuhteiltaan vastaavanlaisille seuduille. Uudisrakennukset Suomujoen Kotajärvellä tehtiin kiireellä, ensimmäisenä rakennettiin turvekota. Asumuksista tuli Suonikylän asumuksia vaatimattomampia. Asuinpaikka jäi myös hieman keskeneräiseksi, sillä se oli käytössä vain kolmen kesän ajan. Talvipaikka Semenoffeilla oli 12 km:n päässä Luttojoen rannalla Oskarikoskella, lähellä Suomujoen suuta. Talvipaikkaan mentiin veneellä elokuun lopussa ja kesäpaikkaan tultiin takaisin toukokuussa.

Kolttakentällä ovat asuneet Oudas (s. 1866) ja Natalia (s. 1863, os. Gerasimoff) Semenoff sekä heidän tyttärensä Maria ja poikansa Pietari ("Päett", s. 1921), Iivana ("Uts-Evvan", s. 1908) ja Iivana (Jõnn-Evvan, s. 1906). Pietarin perheeseen kuului hänen vaimonsa Helena (s.1924, os. Fofanoff) ja Iivanan perheeseen vaimo Eufrosinia (s. 1908, os. Feodoroff) sekä kolme tytärtä ja poika, ja Iivanan (Jõnn-Evvan) perheeseen kuului vaimo Fedosia (s. 1910, os. Gauriloff), neljä tytärtä ja kaksi poikaa. Myös Oudaksen ja Natalian tyttärien pojat Ontrei ja Eljas kuuluivat perheyhteisöön.

Suomujoen kolttakentän aitaa. Kuva: Pertti Mäkelä

Koko asuinpaikkaa on ympäröinyt n. 1,5 km:n pituinen poroaita, ns. rengasaita, jossa on ollut kolme veräjää. Aidan eteläpuoli Kota- ja Mukkaperäjärven välisessä salmessa on ollut lampaiden laitumena, jonne ne vietiin veneellä. Aidan luoteispuolella olevan pienen lammen ympärillä on ollut erillinen aitaus. Poroaitaa on käytetty Semenoffien poismuuton jälkeen Lapin paliskunnan tilapäisenä erotusaitana.

Kolttakenttää on kunnostettu mm. v. 1981 Maailman Luonnonsäätiön Suomen rahaston talkooleirillä. Kolttasaamelaiset Pietari Semenoff ja Matti Sverloff olivat mukana talkoissa opastajina ja historian kertojina. Museovirasto ja Metsähallituksen Lapin luontopalvelut huolehtivat nyt rakennuksien ja kentän ympäristön kunnossapidosta.
 

Pirtti ja sauna on rakennettu uudestaan v. 1983. Pirttiä käytetään kansallispuiston henkilökunnan valvontatukikohtana.