Tutustu Lapin luontoon Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kasvien kautta. Puiston korvaamattoman arvokkaat vanhat metsät ja luonnontilaiset suot tarjoavat elinympäristöjä monille pohjoisille kasvilajeille. Ylläs-Aakenuksen alueella kasvaa muun muassa 28 uhanalaista putkilokasvia ja 108 kääpälajia – merkittävä määrä Lapin oloissa. 

Tuntureilla riekonmarjaa ja uuvanaa

Kansallispuiston tuntureilta voit löytää lähes kaikki Pohjois-Lapin kasvilajit kalkkipitoista maaperää vaativia lajeja lukuun ottamatta. Tutuimpia kasveja ovat sielikkö, riekonmarja, kurjenkanerva, uuvana, tunturivihvilä ja tunturilieko.

Uuvanoita Pallastuntureilla. Kuva. Maarit Kyöstilä

Soilla sarojen kirjoa

Puiston soilla kasvaa monipuolinen kasvilajisto rämeiden ja korpien vaatimattomista kasveista vaateliaisiin kalkkipitoisen maaperän lajeihin. Kalkkipitoisen maan kasveista saatat tunnistaa kämmekät, joita esiintyy melko yleisesti tunturijonon itäpuolella, erityisesti Ylläs-Aakenuksen alueella. Kansallispuiston soilla kasvavat myös monet sarat, yleisimpinä jouhisara ja pullosara. Märkien rimpien eläjiä ovat raate, leväkkö ja mutasara.

Taigan vaihteleva metsäluonto

Tunturiketjun metsät sijoittuvat pohjoisen havumetsävyöhykkeen eli taigan länsiosiin. Erityisen arvokkaita ovat kansallispuiston luonnontilaiset vanhat metsät. Korkeuserojen ja vaihtelevan maaperän ansiosta luonto on täällä ympäröiviä alueita rikkaampaa. Metsistä kohoavat tunturit näyttävät kävijälle kaikki pohjoiset metsätyypit peräpohjalaisista kuusikoista ja Metsä-Lapin männiköistä Tunturi-Lapin koivikoihin ja puuttomiin paljakoihin. Monet pohjoiset lajit elävät tuntureilla elinpiiriään etelämpänä.

Kangasmaita hallitsevat tutut metsämarjat mustikka ja puolukka. Kosteissa ja ravinteikkaissa laikuissa viihtyvät rehevän ympäristön kasvit, kuten metsäkurjenpolvi ja metsäimarre. Lehdoista löydät punaherukkaa, tuomea, näsiää ja tähtitalvikkia. Erityisen näyttäviä puronvarsilehtojen kasveja ovat kotkansiipi, väinönputki ja pohjansinivalvatti.

Pyhäjoen luontopolun kotkansiipikasvustoa. Kuva: Maarit Kyöstilä