Lemmenjoen luonto
Jokilaaksoja
Kansallispuiston keskiosaa hallitsee koko puiston komein maisema: yli 70 km pitkä Lemmenjoki, ja sitä ympäröivät Maaresta- ja Viipustunturit. Lemmenjokilaakson rinteitä verhoaa vanha mäntymetsä, jonka veroista tuskin muualta maasta löytyy.
Puiston luoteis- ja pohjoisosissa sijaitsevat Kietsimä- ja Vaskojoki. Maisemassa näkyy selvä pohjoinen leima. Jokilaaksojen männiköissä on runsaasti lyhyitä ja järeitä aihkeja.
Karuja tunturimaisemia
Jokilaaksoista ylöspäin mentäessä männiköt muuttuvat pikkuhiljaa koivikoiksi ja lopulta karuksi paljakaksi. Tuntureiden huipulla näkee pohjoisen luonnon ankaruuden. Toisaalta korkeimmillakin huipuilla on elämää, ja siellä voi tavata melko harvinaisen tunturilinnun, kiirunan. Ylös kannattaa kiivetä jo mahtavien näköalojen takia, sillä hyvällä säällä ylhäältä näkee kymmenien kilometrien päähän.
Laajoja jänkiä
Lemmenjoen kansallispuiston maisemaan kuuluvat oleellisesti myös laajat suot eli jängät. Osa soista on ylitsepääsemättömiä hetteikköjä. Eteläisen Repokairan suot ovat taas avaria aapoja, Repokairassa kulkee myös kuusen levinneisyysalueen pohjoisraja. Puiston pohjoisosan soilla voi nähdä turpeen peittämiä jääkumpuja eli palsoja.
Harvinaisia kasveja ja eläimiä
Lemmenjoen kansallispuistossa tavataan mm. seuraavia uhanalaisia kasveja: arnikki, lettorikko, lettosara, pohjannoidanlukko, suikeanoidanlukko, idänimarre, kalliosirkunjyvä, keminängelmä ja ketonoidanlukko. Alueella harvinaisia ovat myös mustasara, tunturikohokki ja tunturipoimulehti. Harvinaisista eläimistä puistossa liikkuu mm. ahmoja ja satunnaisesti susia.
Linnut
Katso alueen tuoreimmat lintuhavainnot (www.tiira.fi). Palvelun tarjoaa Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelu. Sivu on tuotettu BirdLife Suomen Tiira-lintuhavaintojärjestelmän www.tiira.fi avulla.
Lemmenjoen kansallispuisto
- Perustettu 1956
- Pinta-ala 2860 km²
Lemmenjoen kansallispuiston tunnus on ahma