Lemmenjokilaakso

Lemmenjokilaakso on Njurkulahden ja Kultasataman välinen, noin 22 km:n pituinen jokiosuus. Joella on kesäaikaan vuoroveneliikennettä. Jokirantoja seurailee merkitty retkeilyreitti.

Lemmenjoki kulkee tunturien ympäröimänä. Kuva: Metsähallitus

Ravadasköngäs

Ravadasjoki on Lemmenjoen suurin sivujoki, jonka loivan uoman sulamisvedet ovat uurtaneet. Ravadasjoen virtaus voimistuu vasta lähellä jokisuuta, ja joki laskee kymmenen metriä korkeana jyrkkänä putouksena Lemmenjokeen. Putous ja sen kallioseinäinen rotko sekä reunoille uurtuneet hiidenkirnumaiset muodot ovat osin jäätikön sulamisvesien ja osin nykyisen jokieroosion synnyttämät.
 
Ravadasköngäs on yksi Lemmenjoen kansallispuiston tunnetuimpia luontokohteita ja nähtävyyksiä. Vesiputous on vaikuttava näky karussa jylhyydessään. Vierailijan on huomioitava, että Ravadasköngäs on Lemmenjoen kansallispuiston rajoitusosaa, jossa liikkuminen on sallittu vain merkityillä poluilla. Ravadaskönkäälle pääsee kävellen retkeilyreittejä pitkin tai Lemmenjoen yrittäjien jokivenekyydillä.
Ravadaskönkään vesiputous sijaitsee Lemmenjoen ja Ravadasjoen yhtymäkohdassa.

Joenkielinen

Joenkielinen on noin 9 km:n päässä Njurkulahden kylästä sijaitseva tunturi, jonne johtaa merkitty polku. Tunturilta avautuvat komeat näköalat Lemmenjokilaaksoon ja ympäröiville tuntureille.

Näkymä Joenkieliseltä. Kuva: Metsähallitus

Sallivaaran poroerotuspaikka

Sallivaaran kelottunutta poroaitaa. Kuva: MetsähallitusRepojoelta, Inari-Kittilä -tien varrelta, lähtee 6 km:n mittainen merkitty polku entisöidylle poroerotuspaikalle. Perillä on autiotupa ja telttailualue. Erotusaita kämppineen kuuluu Lapin arvokkaimpiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Takaisin tienvarteen palataan samaa polkua pitkin, joten matkan yhteispituus on 12 km.

Matti Mustan asuinkenttä

Matti Mustan tupa ja sitä ympäröivä piha-alue Ylimmäisen Lankojärven rannalla on yksi Lemmenjoen kansallispuiston arvokkaista perinnemaisemakohteista.

Kaapin Jounin kenttä

Kaapin Jounin kenttä on Njurkulahden kohdalla Lemmenjoen länsirannalla oleva vanha porotila.

Kaapin Jounin tila alkavan talven edellä. Kuva: Pasi Nivasalo

Kulta-alue

Kullankaivun historiaa ja nykypäivää on nähtävissä kansallispuiston ydinalueella Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella. Jotkut nykyisistä kullankaivajista ottavat vieraita vastaan, toiset haluat työskennellä omissa oloissaan. Alueen läpi kulkee merkitty retkipolku, Kultasatamasta Ravadasjärvelle tulee pituudeksi 20 km.

Peurakuopat

Lemmenjoen Härkäjärven ja Sotkajärven välissä sijaitsee yksi Suomen suurimmista pyyntikuoppajärjestelmistä. Jonoon kuuluu 261 kuoppaa ja se on hieman yli kolme kilometriä pitkä. Härkäkosken pohjoispuolella aivan Härkäkosken tuvan tuntumassa sijaitsee noin puolen kilometrin mittainen jono. Lue lisää Lemmenjoen peurakuopista.