Piilolan polulla ei ole suositeltavaa kulkusuuntaa, reitin voi kulkea yhtä hyvin etelästä pohjoiseen kuin toisinkin päin. Helpoin tapa vaeltaa Piilolan polulla on kulkea reitti edestakaisin, sillä reitin pohjoinen ja eteläinen päätepiste sijaitsevat maanteitse kaukana toisistaan. Julkiset kulkuyhteydet eivät aivan yhdistä päätepisteitä, mutta paikalliset matkailuyrittäjät tarjoavat kuljetuspalveluita. 

Vaeltajaryhmä lepotauolla. Kuva: Pasi Nivasalo

Retken lähtöpisteet 

  • Piilolan polun eteläinen lähtöpiste on Kessintien varressa Vätsärin erämaa-alueen eteläosassa, noin 14 km Nellimin kylästä koilliseen. 
  • Vaellusreitin pohjoinen lähtöpiste on Sortbrysttjern-nimisen järven rannalla Ylä-Paatsjoen kansallispuiston koillisosassa, noin 11 km lounaaseen Vaggetemin kylästä.

Reittiosuudet 

Seuraavassa Piilolan polku on jaettu osuuksiin yöpymismahdollisuuksien mukaan etelästä pohjoisen suuntaan, Suomesta Norjaan.

  • Kessintie-Piilola 20,5 km
  • Piilola-Piilolaporten 3,8 km
  • Piilolaporten-Ellenkoia 6,3 km
  • Ellenkoia-Sortbrysttjern  4,4 km

Reittimerkintä 

Piilolan polku on merkitty Suomessa sinisillä puutolpilla. Norjan puolen reittimerkintänä ovat siniset maalimerkit puissa sekä siniseksi maalatut, puiden oksille ripustetut merkit. Piilolan polku on otettu käyttöön kesäkuussa 2009, ja reitillä on edelleen osuuksia lähinnä Norjan puolella, joissa selvää kulku-uraa ei ole muodostunut.

Reittiselostus Kessintie-Sortbrysttjern, 35 kmPuron ylitys Norjan puolella. Kuva: Pasi Nivasalo

  • Kessintie-Kessijärvi 5,1 km. Piilolan polun ensimmäiset pari sataa metriä kulkevat nykyisellä metsätalousalueella, jossa metsien käytön jäljet ovat selvästi nähtävissä. Vätsärin erämaa-alue alkaa 3 km:n polulla kävelyn jälkeen. Erämaan eteläosan, Kessin alueen, metsissä näkyy merkit 1920-luvun poimintahakkuista, joissa suurimmat puut on kaadettu. Reitti seuraa Kessijärven rantaa.
  • Kessijärvi-Piilola 15,4 km. Tämä polkuosuus kulkee vaikuttavien metsien halki, joissa ylväät puuvanhukset, aihkit, viettävät eläkepäiviään. Polku kiertää taiten kaikki vaikeakulkuisimmat kivikot. Nuottamajärven laavu sijaitsee noin 9 km:n päässä Kessijärveltä. Laavua ennen ylitetään vielä Naamajoki siltaa pitkin. Kahlaten ylitetään Hietikkolompolan oja ennen autiotupaa. Piilolan autiotupa sijaitsee Nammijärven rannalla.
  • Piilola-Piilolaporten 3,8 km. Reitti halkoo tällä osuudella soita, joiden yli ei ole pitkospuita. Taival huipentuu Norjan ja Suomen rajan ylitykseen Piilolan rajanylityspaikalla (rm 353 K): poroaita erottaa kaksi valtiota toisistaan ja Euroopan Unionin EU:n ulkopuolisista maista. Poroaidan ylittämiseen on tehty ylikulkurappuset. Piilolaporten autiotupa on vain muutaman sadan metrin päässä rajalta.
  • Piilolaporten-Ellenvannskoia 6,3 km. Vaellusreitin suurimmat korkeusvaihtelut osuvat tälle välille, mutta nousut ovat maltillisia. Ellenvatnet-järven selkä hallitsee tämän osuuden maisemia. Lähestyttäessä Ellenvannskoian autiotupaa reitin varrella on Ylä-Paatsjoen kansallispuiston luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertovia luontopolkutauluja.
  • Ellenvannskoia-Sortbrysttjern  4,4 km. Myös Piilolan polun viimeistä, Sortbrysttjern-järven rantoja seurailevaa osuutta, kuvittavat kansallispuiston luontoa ja kulttuurihistoriaa esittelevät opastetaulut. Viimeinen laavu sijaitsee noin 2,4 km:n päässä Ellenvannskoian autiotuvalta. Sortbrysttjern-järven rantaviivaa seuraten saavutaan Piilolan polun pohjoiseen päätepisteeseen.

Retkikohteissa lemmikkieläimet pidettävä kytkettynä. Kuva: Seppo Leinonen

Luonnonsuojelualueilla lemmikit on pidettävä kytkettyinä.