Piilolan polku on vaativa vaellusreitti erämaisuutensa vuoksi. Vaeltajalla tulee olla aiempaa vaelluskokemusta sekä hyvät erä- ja suunnistustaidot. Reitillä on vain vähän kulkua helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita ja siltoja, ja joet ylitetään pääasiassa kahlaten tai kivien päältä kulkien. Osa pitkoksista on jo huonokuntoista ja niillä kävellessä tulee olla varovainen. Reitti on merkitty Suomen puolella puutolpilla ja Norjan puolella maalimerkein puun kylkiin tai kiviin, myös puiden oksilla riippuvilla heijastimilla.

Sorstijoen ylityksessä täytyy hakea sopivia kiviaskelmia. Kuva: Pasi Nivasalo

Maastossa on verraten vähän korkeusvaihteluita, mutta maaperän kivisyys hidastaa kulkemista. Piilolan polun ohjeellinen vaellusaika on kolmesta neljään päivää. Reitti on kuljettavissa varmimmin kesäkuun puolen välin ja syyskuun lopun välisenä aikana eli kevättulvien jälkeen ennen ensilumen maahan tuloa. Maasto-olosuhteista on hyvä kysyä etukäteen Ivalon palvelupisteestä tai Luontokeskus Siidasta. Reitti ei sovellu liikuntaesteisille.