Ahkio - Näyttely ahkion historiasta, käytöstä ja valmistuksesta
torstai 25. Lokakuuta 2012, 18.25Saamelaismuseon tuottamassa vaihtuvassa näyttelyssä kerrotaan porolla vedettävän ahkion historiasta, esitellään erilaisia ahkiotyyppejä ja kerrotaan ahkion valmistuksesta. Näyttelyssä kerrotaan myös ahkion tekemisen monista vaiheista, esitellään ahkioon liittyvää sanastoa ja ahkion teossa tarvittavia työkaluja.
Poromiehiä Sallivaarassa 1960-luvulla. Kuva: Marja Vuorelainen, Johtti Sápmelaččat rs / Lapin maakuntamuseo
Menneiden aikojen kuvituksissa tavallisin kuva saamelaisesta sisältää ahkion ja poron. Ahkiota voikin pitää yhtenä saamelaisuuden tuntomerkeistä. Saamelaisten lisäksi myös virkamiehet ja papit, myöhemmin myös lääkärit, nimismiehet ja terveydenhoitajat, kulkivat saamelaisalueella ahkioilla.
1900-luvulle asti lähes kaikki kuljetukset Saamenmaalla, niin ihmiset kuin tavaratkin, hoidettiin ahkioilla ja ahkioraidoilla. Yleisimmät ahkiotyypit olivat ajoahkio, tavaran kuljettamiseen tarkoitettu tavara- eli raitoahkio ja kannellinen lukkoahkio.
Ahkio oli aikoinaan käytössä kaikkialla saamelaisalueella. Niiden käyttö väheni sotien jälkeen kulkemisen tapojen muuttuessa. Länsi-Lapissa rekiä käytettiin jo 1800-luvulla ja 1900-luvulla reet olivat jo yleisempiä kuin ahkiot. Inarissa ja Utsjoella poromiehet jatkoivat ahkioiden käyttöä 1960-luvun puoliväliin ja moottorikelkan tuloon saakka. Tämän jälkeen ahkiot unohdettiin aittojen alle.
Saamelaisessa yhteisössä ahkiontekijät olivat arvostettuja erikoistaitajia ja ammattilaisia. Saamelaisyhteisön miehet hallitsivat yleensä jollakin tavalla arkipäivän tarve-esineiden tekemisen mutta toiset heistä olivat muita taitavampia ja tekivät käsitöitä myös tilauksesta. Käsitöistä haasteellisimpina pidettiin veneen ja ahkion valmistusta. Veneen ja ahkion valmistamisessa tarvittiin monenlaista osaamista aina oikeanlaisen puuaineksen löytämisestä muodon ja kauneuden tajuun. Lopputuloksen piti olla toimiva ja kestävä - ja myös esteettinen.
Ahkion keskeisestä roolista saamelaiskulttuurista kertoo myös siihen liittyvän perinnetiedon runsaus. Näyttelyssä kerrotaan mm. ahkiohautauksista, kuunnellaan ahkiolla ajoa kuvaavaa perinnemusiikkia ja tutustutaan rikkaaseen ahkiolla ajamista kuvaavaan sanastoon.
Näyttelyn tietosisällöstä vastaavat amanuenssi Áile Aikio ja arkeologi Eija Ojanlatva. Näyttely perustuu Saamelaismuseossa tehtyyn esinetutkimukseen.
Geres – Ahkio -näyttely on avoinna yleisölle 26.10.2012-3.2.2013.
Lisätietoja:
Intendentti Arja Jomppanen, puh. 040 579 3313, arja.jomppanen(at)samimuseum.fi sekä amanuenssi Áile Aikio, Saamelaismuseo Siida, puh. 0400 891 860, aile.aikio(at)samimuseum.fi
Saamelaismuseo, Siida, Inarintie 46, 99870 Inari, puh. 0400 898 212, siida@samimuseum.fi, www.siida.fi