Inarin saamelaismuseo täyttää 50 vuotta

Saamelaismuseon perustamisen taustalla oli halu kerätä ja säilyttää ajan myötä katoavaksi nähtyä saamelaista rakennuskulttuuria ja esineellistä kulttuuriperintöä. Saamelaisalueen rakennusperinnöstä merkittävä osa oli tuhoutunut Lapin sodassa. Kulttuuriympäristön muutos jatkui voimakkaana 1940- ja 50-luvuilla jälleenrakennuksen ja teknologisen kehityksen vuoksi, ja vanhaan elämäntapaan liittynyt esineistö oli jäämässä hunningolle.

Saamelaismuseon idean isä oli Inarin Iijärveltä kotoisin ollut saamelaisaktiivi Johan Nuorgam. Nuorgam oli nuoruudessaan 1930-luvun alussa toiminut Helsingin Seurasaaren ulkomuseossa vahtimestarina. Ajatus vastaavanlaisen saamelaista kulttuuria esittelevän ulkomuseon perustamisesta Inariin saattoi syntyä Nuorgamin mielessä tämän kokemuksen seurauksena. Johan Nuorgam teki aloitteen museon perustamiseksi vuonna 1959 toimiessaan Samii Litto –yhdistyksen toiminnanjohtajana. Ulkomuseohanketta valmistelemaan valittiin Nuorgamin lisäksi toinen keskeinen Samii Litto -yhdistyksen jäsen, Johan Erkki Jomppanen.

Museoalueeksi vuokrattiin seitsemän ha:n tontti Lääkintöhallitukselta Inarin kirkonkylästä Inarijärven rannasta Juutuan pohjoispuolelta. Ulkomuseoon sopivien vanhojen rakennusten kartoitus ja esinekeräykset aloitettiin välittömästi. Ensimmäiset sopivat rakennukset löytyivät Vaskojokivarresta Tirrosta, ja ne siirrettiin tulevan museon alueelle poroilla vetäen talvella 1960. Tirron hirsirakennukset ovat siirrettyinäkin arvokkaita ja harvinaisia alkuperäisrakennuksia, jotka pelastuivat Lapin sodan tuhoilta.

Avuksi esineiden keräykseen tuli Turun yliopiston Kasvitieteellisen tutkimuslaitoksen esimies ja Kevon tutkimuslaitoksen johtaja Paavo Kallio opiskelijoineen. Inarin saamelaismuseoon kerättiin toiminnan alkuvuosikymmeninä erityisesti perinteiseen luontosidonnaiseen elämäntapaan liittyviä esineitä, taloustavaroita, pukineita ja asusteita.

Johan Nuorgamin suopungin muotoon hahmotteleman ulkomuseon kiertävän polun pituus on noin 800 metriä. Polun varrella on lähes 50 kohdetta, jotka on ryhmitelty kulttuurialueiden tai käyttöluonteen mukaisesti. Siirrettyjen hirsirakennusten lisäksi museoalueella on eri saamelaisryhmien asumiseen ja säilyttämiseen liittyvien rakenteiden rekonstruktioita sekä pohjoista pyyntiteknologiaa esittelevä ”metsästysalue”. Kesäkaudella avoinna pidetty ulkomuseoalue on osa Saamelaismuseo Siidan näyttelytarjontaa.

Saamelaismuseon juhlavuoden logon on suunnitellut graafikko Pia Aarnio (Design Villi Vimma). Logon pohjana on Tapio Wirkkalan aikoinaan suunnittelema Inarin saamelaismuseon logo, jonka kuva-aiheena on niliaitta.

Lisätietoja:
Museonjohtaja Tarmo Jomppanen, tarmo.jomppanen(at)samimuseum.fi, puh. 0400 167806

Ohjelma 25.6.

12.00-14.00 Saamelaismuseon juhlaseminaari Siidan auditoriossa (suomeksi, vapaa pääsy)

14.00 & 16.00 Opastettuja kierroksia ulkomuseossa suomeksi (kesto noin 1 h, sisältyy näyttelypääsylippuun)

15.00 Opastettu kierros ulkomuseossa englanniksi (kesto noin 1 h, sisältyy pääsylippuun)