Painettu saamen kieli - Paulus Diaconuksesta Johan Turiin

Ensimmäiset kirjalliset kuvaukset saamelaisista tallennettiin käsin kirjoitettuihin käsikirjoituksiin. Vuonna 1515 painettua langobardihistorioitsija Paulus Diaconuksen vuodelta 790 peräisin olevaa kuvausta pidetään ensimmäisenä painettuna mainintana itsenäisen saamen kielen olemassaolosta. Ensimmäiset saamenkieliset sanat nähtiin painettuna The Principall Navigations, voyages and discoveries of the English nation made by Sea or over Land -teoksessa, joka ilmestyi vuonna 1589. Sanat oli kirjannut ylös merikapteeni Stephen Burrough matkallaan Kuolan rannikolla vuonna 1557.

Painettu saamen kieli -näyttelyn helmi on maailman ensimmäinen saamenkielinen kirja vuodelta 1619, Nicolaus Andreaen En lijten sångebook, hurudeles messan skal hållas, läsäs, eller sjungas, pä lappesko. Tähän teokseen voi tutustua näyttelyssä myös selattavana virtuaalikirjana. Erityistä huomiota saa myös Lapin tutkimuksen perusteos, Johannes Schefferuksen vuonna 1673 julkaisema Lapponia, ja siinä julkaistut Olaus Matinpoika Sirman tallentamat saamenkieliset joikurunot, Kulnasatz ja Orre Javra. Lapponia-teoksen varhaisten käännösten myötä nämä runot levisivät laajalle Eurooppaan ja vaikuttivat mm. Voltairen ja Goethen tuotantoon.

Painettu saamelainen kirjallisuus, saamelaisten itse kirjoittama omakielinen kirjallisuus, syntyi vasta 1900-luvun alussa. Näyttelyssä on mm. esillä Johan Turin vuonna 1910 julkaistu Muittalus samiid birra (Kertomus saamelaisista), Anders Larsenin Bæivve-Alggo-romaani vuodelta 1912 sekä Pedar Jalvin runo-ja novellikokoelma Muottačalmitvuodelta 1915.

Harvinaisen kirjakokoelman omistaja Ilkka Paatero aloitti tietoisen Lappia käsittelevän kirjallisuuden keräämisen 1990-luvun alussa. Pyrkimys täydellisen Lappi-kirjaston luomiseen johti keräilijän ennen pitkää tutkimaan myös saamelaisen kirjallisuuden varhaisia vaiheita. Paatero toteaa, että varsinkin erittäin varhaiset, 1600- ja 1700-luvulla painetut saamenkieliset teokset, ovat keräilijälle todellinen haaste, koska niitä on säilynyt vain muutamia kappaleita ja ne ovat pääosin julkisissa kokoelmissa. Paatero kertoo omasta suhteestaan kirjallisuuden keäämiseen lainaten Samuli Paulaharjua:”Pyytömieheksi kun oli jouduttu, piti olla pyytömies aina”.

Painettu saamen kieli -näyttely avautuu yleisölle Siidassa 15.6. ja se on esillä 14.10. saakka. Siida on avoinna 1.6.-19.9. päivittäin kello 9-20 ja 20.9. lähtien tiistaista sunnuntaihin kello 10-17. Tervetuloa!

Lisätietoja:
Intendentti Arja Jomppanen, Saamelaismuseo Siida, puh. 040 579 3313,  arja.jomppanen(at)samimuseum.fi