Sinun oikeus käyttää kansalisia minuriteettikieliä

Jos sie kuulut johonki kansalisista minuriteetistä niin sulla oon oikeus käyttää ommaa kieltä yhtheyksissä viranomhaisitten kans. Tässä saat tietää mikkä kieleliset oikeuet sulla oon ja mitä saatat vaatia sinun kunnalta ja muilta viranomhaisilta. 

Janyaarin ensimäisenä päivänä 2010 tuli uusi laki kansalisista minuriteetistä ja minuriteetti­kielistä. Kansaliset minuriteetit oon juutalaiset, roomit, saamelaiset, ruottinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Kansaliset minuriteettikielet oon jiddisch, romani (romani chib), saamen kieli, suomi ja meänkieli.

Kaikkia kansalisia minuriteettikieliä pittää suojata ja eesauttaa

Laki sannoo ette kansalisia minuriteettikieliä pittää suojata ja eesauttaa. Sillä, joka kuuluu kansalisheen minuriteethiin, pittää olla oikeus oppia, kehittää ja käyttää ommaa minuriteetti­kieltä. Viranomhaisitten pittää kuunella kansalisia minuriteettiä ja ottaa huomihoon heän tarpheet. Viranomhaisilla oon velvolisuus informeerata sinua sinun oikeuksista, riippumatta siittä mitä kansalista minuriteettikieltä sie puhut ja siittä missä sie asut Ruottissa.

Erityisen vahvat oikeuet suomele, meänkielele ja saamen kielele

Erityisen vahvat oikeuet oon sillä joka puhhuu suomea, meänkieltä eli saamen kieltä ja assuu jonku hallintoaluheen kunnassa. Tämän sivun alaosassa näet jos sinun kunta kuuluu johonki hallintoaluheesheen.

Sulla, joka asut hallintoaluekunnassa, oon oikeus komyniseerata viranomhaisitten kans omala kielelä. Sinun pittää saa vastaus suulisesti eli kirjotettuna samala kielelä.Sie saatat vaatia lasten- eli vanhoittenhoitoa kokohnaans eli osittain suomeksi, meänkielelä eli saamen kielelä. Jos sie asut Kirunan, Jellivaaran, Arjeplogin, Jokkmokin, Haaparannan, Pajalan eli Mataringin kunnassa, sulla oon oikeus käyttää minuriteettikieltä yhtheyksissä tuomioistuihmeen.

Sinun, joka asut kunnassa joka ei kuulu mihinkhään hallintoaluheesheen, pittää kans saattaa olla yhtheyksissä viranomhaishiin ja saa vanhoittenhoitoa suomeksi, meänkielelä eli saamen kielelä, jos oon olemassa henkilökuntaa joka hallittee kielen. Viranomhaisitten pitäs huolehtia siittä, ette oon kielitaitosta pärsunaalia ko sitä tarttee. 

Riippumatta siittä missä sie asut, sinun häätyy aina saattaa kirjottaa suomeksi, meänkielelä ja saamen kielelä Valtiopäivitten asiamiehile, Jystiitsiekanslerille, Siukkakassale, Verolaitok­selle ja Tiskrimineerinkiasiamiehele.

Tänne saatat kääntyä

Jos sie piät ette sinun kunta eli muut viranomhaiset ei nouata lakia, sie saatat ottaa yhtheyen Stockholmin läänin Lääninhallituksen eli Saamekäräjitten kans, jokka pitävät valvoa ette lakia nouatethaan. Saamekäräjillä oon vastuu saamen kielestä ja Lääninhallituksela Stockholmin läänissä oon vastuu muista kielistä.

Minuriteettikysymyksitten osasto Lääninhallituksessa Stockholmin läänissä

Tel 08 – 785 40 00

Sametinget

Tel 0980 – 780 30

Täältä saatat lukea enämpi

Täältä saat enämpi tietoja sinun oikeuksista:

• Faktaplaavi kansalisitten minuriteetitten oikheuista
• Internettipaikka kansalisille minuriteetile (ruottiksi)
• Kansalisista minuriteetistä Skolverketin kotisivula Tema modersmål (ruottiksi)
• Kansalisista minuriteetistä Språkrådetin kotisivula (ruottiksi)
• Kansalisista minuriteetti- ja minuriteettikielilaista
• Tuote Skolverketistä kansalisitten minuriteetitten oikheuet koulussa (ruottiksi)

Suomen, meänkielen ja saamen kielen hallintoaluheet

Tästä näet mikkä kunnat kuuluvat eri hallintoaluheishiin. Muut kunnat saattavat hakea hallintoaluheesheen kuulumista.

Suomen kielen hallintoalue 

Borlänge, Borås, Botkyrka, Degerfors, Enköping, Eskilstuna, Fagersta, Finspång, Gävle, Göteborg, Haaparnta, Hallstahammar, Haninge, Hofors, Huddinge, Håbo, Hällefors, Jellivaara, Kainus, Karlskoga, Kiruna, Köping, Lindesberg, Ludvika, Luulaja, Malmö, Mariestad, Matarinki, Motala, Norrköping, Norrtälje, Nykvarn, Oxelösund, Pajala, Sandviken, Sigtuna, Skinnskatteberg, Skövde, Smedjebacken, Solna, Stockholmi, Sundbyberg, Sundsvall, Surahammar, Södertälje, Tierp, Trelleborg, Trollhättan, Trosa, Uddevalla, Uumaja, Upplands-Bro, Upplands Väsby, Uppsala, Västerås, Älvkarleby, Örebro, Österåker ja Östhammar.

Saamen kielen hallintoalue

Arjeplog, Arvidsjaur, Berg, Dorotea, Härjedalen, Jellivaara, Jokkmokki, Kiruna, Krokom, Lycksele, Malå, Sorsele, Storuman, Strömsund, Uumaja, Vilhelmina, Åre, Älvdalen ja Östersund.

Meänkielen hallintoalue

Haaparanta, Jellivaara, Kainus, Kieruna, Matarinki ja Pajala.