Lääninhallitus tekkee työtä yhessä kunnitten kans sen etheen ette luohaan hyvät yhtheiskunnaliset eelytykset läänin kansalaisile – niin privaattihenkilöile ko yrityksile. Kaikile pittää samoila ehoila tarjota elinmiljöö jossa oon turvalista, helppoa ja varmaa tehä töitä, asua ja ellää.
Ihmisoikeuet
Työ samanlaisitten oikeuksitten ja maholisuuksitten puolesta pittää täyttää Lääninhallituksen orkanisasuunin ja toiminan. Tiskrimineerauslain mukhaan oon kieletty tiskrimineeraamasta ihmisiä niitten sukupuolen, eetnisen kuuluvuuen, uskonon eli muun uskonkäsityksen, seksuaalisen taipumuksen, toimintahäiriön, iän, eli sukupuoltaylittävän itenttiteetin eli ilmasun (uttryck) vuoksi.
Tasa-arvo
Kansalinen tavote oon ette vaimon- ja miehenpuolila pittää olla sama valta muo´ostaa yhtheiskuntaa ja ommaa elämää. Lääninhallituksela oon tehtävännä tukea kuntia, valtiolisia toimintoja ja muita rekiunaalisia toimioita työssä ette saa toimintansa tasa-arvoseksi. Lääninhallitukset Ruottissa tekevä työtä sen etheen ette miehenpuolet ei käyttäs väkivaltaa vaimonpuolia kohi ja kans siihen ette vastustava prustitysuunia ja ihmiskauppaa seksuaalisheen käythöön sillä mallin ette antava tukea etukätheen estäville insatsile ja parantamalla viranomhaisitten ja aatheelisitten orkanisasuunitten välistä yhtheistyötä.
Kansaliset minuriteetit
Lääninhallituksela Stockholmin läänissä ja Saamekäräjillä oon päävastuu Ruottin minuriteettipolitiikan totheuttamisen koortineerauksesta ja seuraamisesta. Minuriteettipolitiikhaan kuuluu kansalisitten minuriteetitten ja heän kielitten suojaaminen ja tuki. Viis tunnustettua kansalista minuriteettiä Ruottissa oon juutalaiset, roomit, saamelaiset (jokka kans oon alkuperäskansa), ruottinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Kansaliset minuriteettikielet oon jiddisch, romani chib, saamen kieli, suomi ja meänkieli.
Kansanterhveys
Lääninhallituksela oon tehtävännä lua semmosia eelytyksiä yhtheiskunnassa ette koko kansa saattaa saa hyvän terhveyen samoila ehoila. Kansanterhveyessä oon kyse ihmisitten omista valinoista ja tavoista mutta kans semmosesta ko ulkomiljööt ja temokraattiset oikeuet yhtheiskunnassa. Erityisesti met tehemä työtä tasa-arvon, intekrasuunin, miljöön, asuntoplanerauksen, sosiaalisitten eelytyksitten, antti-tiskrimineerinkin ja alkkohooli- ja huumekysymyksitten aloila.
Intekrasuuni
Intekrasuunipolitiikan ylheiset tavotheet oon samat oikeut, kaikitten velvolisuuet ja maholisuuet, eetnisestä ja kulttuurisesta taustasta huolimatta. Lääninhallituksen pittää eesauttaa yhtheistyötä eri toimioitten välilä ja toimia niin ette läänissä oon hyvä varrautuminen ja kapasiteetti ottaa vasthaan vastatulheita pakolaisia ja muita jokka oon turvan tarpheessa.
Vaalit
Lääninhallitus oon rekiunaali vaaliviranomhainen. Se tarkottaa ette meilä oon vastuu valmistella ja totheuttaa ylheiset vaalit, vaalit Euruuppaparlamenthiin ja kans neuvoa-antavat kansaliset kansanäänestykset.
Ennen vaalia Lääninhallitus muumuassa päättää mitenkä jako vaalialuheishiin ja vaalipiihriin tehhään ja ottaa vasthaan ilmotukset niistä kantitaatista jokka tuleva parttioitten vaalilistoile. Vaaliyönä eri vaalipiirit raporteeraava omista vaalituloksista Lääninhallituksele. Sen jälkhiin met tehemä lopulisen yhtheenräknäämisen.
Kriisivarrautuminen
Kriisin aikana eli jos oon korkeampi varrautuminen (höjd beredskap) Lääninhallituksen pittää tukea ja koortineerata viranomhaisia, orkanisasuunia ja yhtheiskunnale tärkeitä yrityksiä läänissä. Meilä oon kans vastuu informasuunin koortineeraamisesta ja ette se yltää ihmisitten ja metioitten tiethoon. Jos onnettomuus eli päästö (utsläpp) tapahtuu ytinvoimalaitoksella, kaikila lääninhallituksila oon pelastustoimivastuu (räddningstjänt-) omassa läänissä ja Uppsalan, Kalmarin ja Hallandin läänin lääninhallituksila oon sitte vielä pitemälle menevät valmiustehtävät.
Kontrolli ja luat
Monila eri aloila Lääninhallitus myöntää lupia eli tekkee kontrollia sen etheen ette ihmisitten terhveyttä eli oikeuksia ei laiminlyä.
Hautajäiset
Lääninhallitus valittee asiamiehiä joitten pittää tarkastaa seurakuntia ja pittää huolen siittä ette netki jokka ei kuulu Ruottin kirkhoon, saava hautauksen joka passaa heile. Met saatama kans myöntää luan levittää vainajan tuhat.
Rahoitten huosthaanjättö
Lääninhallitus saattaa antaa sinun jättää rahoja huosthaan erityisele kontule. Se tarkottaa ette met saatama ottaa vasthaan ja säilyttää rahat, jokka sinun pittää jolleki maksaa. Sen saattaa esimerkiksi tehä jos sulla hyyryläisenä oon kiista hyyryisänän kans eli jos sulla oon velka mutta sie et tiä kelle maksaa. Sinun velka nähhään sillon maksettuna ajoissa jos vissit ehot lain mukhaan oon täytetty.
Kaameravalvonta
Lääninhallitus saattaa myöntää luvan kaameravalvonalle joka merkittee ette kaameroita panthaan ylös ja käänethään semmosheen paikhaan johonka ylheisöllä oon pääsy. Säätänöt jokka regleeraavat kaameravalvontaa oon kaameravalvontalaissa, ja Lääninhallitus valvoo ette niitä seurathaan.
Elintarvikekontrolli
Primäärituotanto oon elintarvikeketjun ensimäinen askel ja siihen kuuluu muumuassa lihan, maion, viljan ja krouvin rehun ja rehusekotuksitten tuottaminen ja kans niin rehun ko elintarvikheitten kuljetus. Elintarvikheitten primäärituotantoa Lääninhallitus ja Maanpruukilaitos kollaavat monela tasola. Met tarkastamma kans ette kunnila oon hyvä kontrolli siittä ette niilä jokka tuottava ja myyvä ruokaa oon tarpheeksi hyvä tieto ja tilat klaarata tehtävän.
Palkkakarantti
Jos sie olet töissä yrityksessä joka tekkee konkursin, palkkakaranttilaki jällaa sulle. Lääninhallitus vastaa ylösanomispalkan ulosmaksosta työntekiöile yrityksissä jokka tekevä konkursin eli johon tehhään yrityssaneraus (-rekonstruktion).
Kansalaisuus
Lääninhallitus ottaa vasthaan ilmotuksen Ruottin kansalaisuuesta sulta joka olet Tanskan, Suomen, Norjan eli Iislantin kansalainen. Ilmotus oon yksinkertasempi tapa hakea kansalaisuutta. Jos olet jonku muun maan kansalainen ko näitten, sinun pittää kääntyä Mikrasuunilaitoksen puohleen. Jos sie jostaki syystä olet menettänny kansalaisuuen, sie saatat vississä taphauksissa saa sen takasi tekemällä ilmotuksen Lääninhallituksele.
Notarius publicus
Lääninhallitus valittee niin sanotut notarius publicus. Titteli oon latinaa ja tarkottaa suurin piirthein ”julkinen sekreteerari”. Notarius publicus pittää muumuassa auttaa ihmisiä totistamhaan nimiallekirjotuksia, jäljenyksiä, käänöksiä ja muita tietoja asiapaperissa, olla matkassa viehraanamiehenä ko sinettiä (förseglingar) panhaan eli katkasthaan eli kollata lotinvetoja.
Vihkiminen
Lääninhallitus valittee yhtheiskunnaliset (borgerlig) vihkiät ja meilä oon lista henkilöistä jokka oon valittu vihkiöiksi joka läänissä. Jos sie olet alle 18-vuotias eli jos halvat solmia avioliiton jonku kans joka oon alle 18-vuotias, sie tarttet Lääninhallituksen luan mennä naimishiin.
Yliholhooja (Överförmyndare)
Ihmiset joila oon huono hoitaa ommaa ekonomiitä siukkuuen, iän eli jonku muun asian takia, saattava saa apua uskotulta mieheltä (god man) eli holhoojalta (förvaltare). Joka kunnassa pittää olla yliholhooja ja yliholhoojalautakunta joka valvoo ette kunnan uskotut miehet ja holhoojat hoitavat omat tehtävät. Lääninhallitus tekkee tarkastuksia yliholhoojan tykönä tasasin aikavälin eli tarkastaa yliholhoojaa esimerkiksi jos joku oon tehny ilmotuksen hänestä.