Joulukuussa 1999 valtiopäivilä päätethiin ette Ruotti(Sverige) yhtyy Euruupan neuoston raamikonvensjuuhniin kansalisitten minuriteetitten suojasta ja euruuppalaisheen määräyksheen maanosa- eli minuriteettikielistä. Vältiopäivät päätti kans minuriteetti­politiikasta ja ette tunnustaa viis kansalista minuriteettiä ja niitten kielet (kaikki varieteetit).

Ruottin kansaliset minuriteetit ja minuriteettikielet

Ruottin viis tunnustettua kansalista minuriteettiä oon juutalaiset, roomit, saamelaiset (jokka kans oon alkuperäskansa), ruottinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Histuuria­liset minuriteettikielet oon jiddisch, romani chib, saamen kieli, suomi ja meänkieli.

Yhtheistä minuriteettiryhmile oon ette net oon asuhneet Ruottissa pitkhään ja ette net oon ryhmiä joila oon selvä yhtheenkuuluvuus. Niilä oon kans oma uskonolinen, kielelinen eli kulttuurinen kuuluvuus ja halu säilyttää oman identtiteetin.

Hallituksen minuriteettipolitiikka

Minuriteettipolitiikhaan kuuluvat kysymykset kansalisitten minuriteetitten ja histuu­rialisitten minuriteettikielitten suojaa­misesta ja tukemisesta. Kansalisitten minuritee­titten suojan parantaminen oon osa Ruottin työstä ihmisoikeuksitten puolesta.

Minuriteettipoliittinen strategii

Vuona 2009 hallitus esitti uuen minuriteettipoliittisen strategiin jossa oon toihmeen­panoja kansalisitten minuriteetitten oikeuksitten turvan parantamisesta. Osana hallituksen strategiistä jällaa kans 1 janyaari-/tammikuuta 2010 lähtien laki kansalisista minuri­teetistä ja minuriteettikielistä. Strategiissä oon usseita ehotuksia siittä mitenkä kansalisitten minuriteetitten oikeuksia käytänössä paranethaan, muumuassa näitä toihmeen­panoja:¨

• varmistaa ette Euruupan neuoston minuriteettikonvensjuunia nouatethaan paremin ja ette totheutettuja toihmeenpanoja seurathaan
• vastustaa kansalisitten minuriteetitten diskrimineerausta ja uhanalasuutta
• vahvistaa kansalisitten minuriteetitten omavaltasuutta ja vaikutusvaltaa
• eesauttaa kansalisitten minuriteettikielitten säilyttämistä