Yks alkuosa missä pappi terhvehtii vierhaita ja avioparia. Pappi puhhuu avioliitosta ja rakhauvesta – mikä se on kristilisestä perspektiivistä. Pappi eli joku muu lukkee raamatun tekstiä, jokka koskevat rakhautta ja avioliittoa.
Seuraavassa osassa aviopari tullee aktiiviseksi. Molemat saavat vastata kysymyksheen jos net haluavat mennä naimishiin toisitten kansa. Sitten jätethään sormus/sormukset papile, joka lukkee rukouksen niistä ennen kun se jätethään takashiin avioparile. Net pitävät molemin sormuksesta sillä aikaa kun net sanovat luppaukset tosilleen. Pappi vahvistaa sitten avioliiton sanomalla ”tet oletta nyt mies ja vaimo”.
Kolmanessa osassa pariskunta saapi ottaa ossaa papin ja seurakunnan huolenpiosta. Se tapahtuu rukouksilla ja siunauksella. Useimiten pappi kans pittää vihkijäispuhheen uuele pariskunnale.
Suuriin osa avioparista haluavat vaikuttaa vihkimisseremonhiin antamalla sille personaalisen leiman. Sen pruukathaan tehhä valittemalla raamatun tekstiä, diktiä, virsiä ja muuta musiikkia, joka antaa sen tunnelman mitä sitä haluaa.
Useasti annethaan jonku kaverin eli sukulaisen lukea diktin eli esittää jonku musiikkipalasen, josta sitä tykkää. Kirkola ei ole erikoisia mielipitheitä kuinka aviopari valittee kehätä vihkimisen. Yks tipsi on ette elävä musiikki on parempi luomhaan tuntheita kun sisälepelattu.