Foto: Magnus Aronson/IKON
Alusta asti kristityt kokkointuvat jumalanpalvelhuun. Alussa net ei tietysti olheet niin monta. Jossakin paikoissa heitä vainothiin uskon vuoksi. Oli tarve kohata ja kuunella Jeesuuksen kertomuksista, kuulla tulkintoja Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Jumalanpalveluksen mallia perithiin osittain vanhaasta juutalais uskosthaan. Syynakuukasta tunnethiin tekstinlukemista.
Tärkeä ruokapala
Jo varhain kristinuskon histuuriassa ruokapala oli tärkeä osa yhteisöstä. Se oli rakhauven ruokapala, kun jaethiin ruokaa. Ruokapala kehittyi toiminthaan joka kuvasi ja muistutti oppilapsitten viimistä ruokapallaa yhessä Jeesuksen kansa. Yritethiin tulkata sitä ette Jeesus oli kuollu ja syntyny. Se ruokapala, ehtoolinen, juhlithaan vieläki aika useasti kaikissa kristilisissä kirkoissa.
Kristilinen jumalanpalvelu
Kristilisessä jumalanpalveluksessa saattaa olla monta mallia, mutta kohta aina on lauluja Jumalan kunniaksi, raamatunlukemista ja rukkoilua.
Jumalanpalvelu kaikissa seurakunnissa
Ruottin kirkon seurakunnissa piethään jumalanpalveluja kuitekki joka pyhä. Mutta useasti on jumalanpalveluja muinaki viikonpäivinä. Sie saatat löytää mikkä jumalanpalvelut piethään jossakin kirkossa sinun asuinpaikan lähelä lukemalla viikon saarnalistaa. Net julkaisthaan useasti jossakin paikalisessa avisissa, mutta monta seurakuntaa löyät kans wepistä.
Ovet auki kaikile
Kaikin on tervetulheita mukhaan: nuoret ja vanhaat, uskovaiset ja ei-uskovaiset. Jumalanpalveluksessa met saama apua tulkata meän elämiä ja kohata Jumalaa. Mutta jumalanpalvelu on kans yks merkki ja toistus kirkon uskosta ja olosta yhteiskunnassa.