Lapsitten ja vanheemitten oikeuet hoijossa
Barns och föräldrars rättigheter i vården

Lasten ja vanheemitten oikeuet hoijossa on riippuvaisia niistä velvolisuuksista jota hoijonantajalla on asukhaita kohti. Velvolisuuet on kuvattu terhveys- ja siukkahoitolaissa (HSL, hälso- och sjukvårdslagen) ja potilasturvalaissa (PSL, patientsäkerhetslagen). Tavalisesti sitä ei saata pakottaa ittele oikeuet valittamalla tuomioistuimheen. HSL koskee kuinka Ruottissa pittää orkaniseerata, toimia ja käsitellä hoijon. HSL:in perusajatus on ette kaikki ihmiset Ruottissa pitävät saa hyvän ja turvalisen hoijon, kaikin samoila ehoila. HSL:in mukhaan hoitoa pittää antaa yhteisymmäryksessä potilhaan kans, siis potilas on sanonu joo hoithoon.

PSL koskee huolonantajan vastuuta valvoa ette hoito järjestethään turvalisesti ja potilhaan maholisuuksista ilmottaa virheitä hoijosta. PSL koskee kans terhveys- ja siukkahoijon valvonasta, siis kuinka terhveys- ja siukkahoitoa tarkistethaan ja kuinka tarkistus seurathaan ylös ja maholiset virheet korjathaan.

Yhessä muussa laissa joka koskee lapsia ja vanheempia, vanheempienkaari/palkki (föräldrabalken), seisoo ette lapsen huolonpitäjälä on oikeus ja velvolisuus päättää kysymyksistä jokka koskevat lasta. Huolto pyssyy aina siihen asti ette lapsi täyttää 18 vuotta, eli siihen asti ette lapsi mennee naimishiin jos se tapahtuu ennen kun lapsi on 18 vuotta. Se on siis lapsen huolonpitäjät jokka pitävät hyväksyä sen hoijon mitä lapsele tarjothaan.

Sen mukhaan kun lapsi vanhenee ja kypsyy sen pittää aina enemän ottaa huomihoon mitä lapsi itte haluaa. Lapsela pittää siis olla vaikutusvaltaa joka aijan olhoon muuttuu ittemäärämisen oikeueks. Lasten oikeuet on kans kuvattu FN:in konvensjuunissa lapsen oikeuksista, lastenkonvensjuunissa, kansanvälisessä sopimuksessa jonka Ruotti on allekirjottanu. Lastenkonvensjuuni koskee muun muassa ette:

• Lapsila on oikeus elämhään ja parhaimphaan maholisheen terveytheen ja siukkahoithoon.
• Lapsen parasta pittää ohjata kaikkia päätöksiä jokka koskevat lapsia.
• Lapsela on oikeus sanoa hänen mielipitheen ja saa siihen respektiä.
• Vanheemila on päävastuu lapsesta.
• Lapsela on oikeus privaattielämän ja henkilökohtaisen inttekriteetin suohjaan.

Ei ole olemassa ikäraijaa koska lapsi saapi olla matkassa päättämässä hoitotilantheesta. Lapsen oikeus ette saa päättää itte riippuu siittä kuinka lapsi on kypsä suhteessa siihen kuinka vaikea päätös on ja mikä merkitys sillä on lapsen jatkuvalle terhveyele.

Sen vanheemaks lapsi tullee, sen useamin sekä lapsi ette vanheemat pitävät hyväksyä, sanoa joo, siihen hoithoon mitä tarjothaan. Se on net jokka on vastuussa hoijosta jokka arvostelevat koska lapsi saattaa olla mukana päättämässä hoitotilantheesta.

Esimerkkiä mihinkä lapsela on oikeus hoijossa:

• Ette saapi pittää yhen vanheeman mukana sen aijan kun lapsi makkoilee hoitoaavteelninkissä/sairalassa. Lasta pittää ensi käessä hoitaa lastenaavteelninkissä missä on käytettävänä persunaalia jolla on erikoinen lastenkompetensi, kouluopetusta, leekksaakkia ja muuta rentouttavaa toimintaa.
• Ette saa heittää tutkimuksen eli käsittelyn paysin takia eli yrittää uuesti muula kerrala.
• Vanheemala lapsela on tavalisesti oikeus puhua yksin hoitopersunaalin kans ilman ette vanheemat on mukana eli tietävät mitä lapsi on selittäny.
• Vanheemala lapsela on tavalisesti oikeus hakea omala initiatiivilä hoitoa ja on oikeus saa terhveysneuvontaa ilman ette vanheempi on kuuntelemassa eli häätyy ottaa ossaa tuloksista eli käsittelystä.
• Jos lapsi makkaa hoitoaavteelninkissä/sairalassa, ja itte haluaa, sillon siskot saattavat tulla vierailhuun ja jos maholista saavat nukkua yli.
• Pojala on oikeus saa informasjuunia mitä ympärileikkaus merkittee ja saa itte päättää jos hän haluaa saa ympärileikkauksen eli ei. Pojala, joka saapi ympärileikkauksen, on oikeus kipuhelpotuksheen. Toimenpitheen pittää lekitimeerattu lääkäri tehhä eli persunaali jolla on erikoinen lupa.
• Kaikki tyttäritten ja vaimoitten ympärileikkaus (omskärelse) on kieletty Ruottissa, vaikka tyär itte on hyväksyny leikkauksen.
• Lapsila on oikeus tukheen, neuvonthaan ja informasjuunhiin jos yhelä vanheemala on fynksjuunieste, vakava vahinko, fyysinen sairhaus, psyykkinen häiriö, on riippuvainen alkkuhoolista eli muista riippuvuusaiheuttavista ainheista eli yhtäkkiä kuolee.
• Ette olla maksamatta vanhoita velkoja hoitokäynistä. Vanheemila on velvolisuus maksaa hoijon niissä tapahtumissa kun se on maksolinen.

Esimerkkiä hoijon asioista mistä lapsi saattaa olla mukana ja päättämässä:

• Kuinka lapsi haluaa saa metesiinin, esimerkiks taplettina, peräpuikkona (stolpiller) eli nestheenä.
• Mihinkä sorhmeen eli käenvartheen piston pittää tehhä ja jos lapsi haluaa saa puuttumissalvaa ihon pääle ennen pistoa.
• Jos lapsi haluaa tuneerata kuoksia ja selliä.
• Vanheemat lapset päättävät itte jos net haluavat jättää ulos tietoja omasta terhveyventilantheesta ja kenele. Paitti poikkeus sellaisile tioile joita saatethaan tarvita sosiaalipalvelun tutkimuksessa eli rikostutkimuksessa.
• Vanheemila lapsila on oikeus spärrata jurnaalitietoja muile hoitoeenheetile eli hoijonantajile, esimerkiks jos hän on käyny nuoritten vasthaanotossa.

Esimerkkiä asioista mistä lapsi ei saata olla matkassa päättämässä:

• Vakavampia päätöksiä jokka vaativat metesiinistä tietoa, esimerkiks jos leikkaus, käsittely eli tutkimus pittää tehhä eli ei. Lapset saattavat useasti olla mukana vaikuttamassa näitten hoitoinsatsin osista.
• Lapset ja nuoret ei saata sanoa ei hoithoon jos net on hoijossa seuraavitten laitten mukhaan: tartuntalaki, laki missä on erikoisia määräyksiä nuoritten hoijosta (LVU, lagen om vård av unga) eli laki psykiatrisesta pakkohoijosta (LPT, lagen om psykiatrisk tvångsvård). Se mennee valittaa näistä päätöksistä.
• Lapset ei saa itte päättää jos net on tarpheeks kypsyjä ottamhaan päätöksiä. Se on se joka on hoijon vastuussa joka arvostellee koska lapsi saattaa olla mukana päätöksissä jokka koskevat hoitoa.

Huolonpitäjällä on tavalisesti oikeus osalistua kaikhiin hoijon keskustelhuin ja päätökshiin jokka koskevat ommaa lasta. Se on aina lapsen paras mikä on ohjaava. Lapsela on kans oikeus osalistua päätäökshiin, riippuen iästä ja kypsyyvestä.

Välistä tapahtuu vaikeita tilantheita kun päätöksiä pittää ottaa, olletikki jos ei olta yksmielisiä siittä mikä on "parasta" lapsele. Välistä ei ole oikein hyvvää altternatiivia. Vanheemale on hyvä jos se valvoo ette on saanu tarpheeksi informasjuunia ette paremin päästhään yhteisheen ratkashuun, esimerkiks lukemalla eli jättää kysymyksiä persunaalile ja ottaa selvile mikkä seuraukset saattavat olla ja tulla erinlaisista päätöksistä.

Esimerkkiä sellaisesta mitä huolonpitäjälä on oikeus/saattaa olla mukana päättämässä:

• Päättää jos lasta pittää hoitaa eli ei. Se ei jällaa jos lasta hoijethaan lain mukhaan joka koskee erikoisia määräyksiä nuoritten hoijosta (LVU), tartuntalakia, eli laki psykiatrisesta pakkohoijosta (LPT).
• Perusprinsiippi on ette molemat huolonpitäjät pitävät hyväksyä hoijon. Akyytti tilantheissa eli vähemin tärkeimissä kysymyksissä se saattaa riittää ette on yhen huolonpitäjän hyväksyntä. Jos huolonpitäjät ei ole yksmielisiä lapsen oma mielipie saattaa olla ratkaseva. Jos huolonpitäjät harvon eli ei koskhaan tule yhteisymmäryksheen lasten hoijosta sillon saattaa välistä olla ainua ratkasu ette yks vanheemista saapi yksin huolon. Jos yks kahesta huolonpitäjistä ei halua ette lapsi saapi käyttöä psykiatrisheen eli psykolookisheen tutkimuksheen eli käsittelhyyn joka lankea HSL:in alle, sillon sosiaalilautakunta saattaa päättää ette se silti tullee niin.
• Ette saa informasjuunia lasten terhveystilantheesta, mikkä tutkimukset, käsittelyt ja keinot jokka saattavat tulla käythöön ja mitä saattaa tapahtua jos ei anneta hoitoa.
• Ette tuoa framile omia esityksä ja mielipitheitä hoijosta.
• Ette lopettaa käynissä olevaa käsittelyä eli sanoa ei tutkimukhsiin eli metesiinhiin. Se ei jällaa jos lasta hoijethaan lain mukhaan joka koskee erikoisia määräyksiä nuoritten hoijossa (LVU), tartuntalakia, eli psykiatrisen pakkohoijon lakia (LPT).
• Ette ei tartte olla mukana eli piättää kiini lasta vastenmielisessä tutkimuksessa eli käsittelyssä. Sitä saattaa olla läheisyyessä lapsen lohutuksena ja tukena ennen ja jälkhiin.
• Ette saa nukkua yli jos lasta hoijethaan hoitoaavteelninkissä/sairalassa.
• Hoitoaavteelninkin/sairalan näyttely ja selvitys kuinka rytiinit ja suuntaviivat toimivat.
• Saa tukea ette auttaa lasten hoijossa jos lapsi makkaa hoitoaavteelninkissä/sairalassa.
• Ette saa kieli- eli kuulotulkin.
• Ette päättää jos lapsi pittää olla matkassa tutkimusprujektissa eli ei.
• Ette päättää jos henkilöt jokka on koulutuksessa osalistuvat eli kattovat kun lasta hoijethaan eli tutkithaan.
• Vanheemila on oikeus hyväksyä hoitoa lain mukhaan joka koskee erikoisia määräyksiä nuoritten hoijosta (LVU). Esimerkiks jos on tonoorinki joka on suuressa tarpheessa saa hoitoa ja/eli metesiiniä, mutta ei halua myöntää käsittelyä. Vanheemat saattavat sillon ottaa yhteyttä sosiaalilautakunnan kans, joka saattaa tehhä välittömän huostanoton eli hakea hallinto-oikeuesta hoitoa LVU lain mukhaan. Sosiaalilautakunta saattaa sitten auttaa perettä muuhun oikehaan hoithoon.
• Ette saa kopian lasten jurnaalista. Mutta vanheemat lapset pitävät myöntää ette jurnaalikopioita jätethään ulos. Vississä spesiaali tapahtumissa saattaa kans olla sekretessi lasten suojaksi huolonpitäjiä kohti.
• Jos lapsela on vakava sairhaus eli pittää olla mukana kompliseeratussa hoijossa, sillon on oikeus saa toisen arvostelun yheltä muulta spesialistilta.
• Ette saa satunhaisen vanheempanrahhaa korvauksena menetetystä palkasta, jos vanheempi on asunu lapsen kans sairalassa.
• Ette saa ekonoomista korvausta potilasvakkuutuksen eli metesiinivakkuutuksen kautta vississä tapahtumissa missä lapsi on tärväintyny hoijon ja käsittelyn yhteyvessä.
• Jos hoitopersunaali arvostellee ette sikiön, eli fusterin, terhveys on uhattu raskhaana olevan vaimon henkilökohtaisista oloista, sillon persunaali saattaa kontaktata sosiaalipalvelun. Sosiaalipalvelu saattaa tarjota raskhaale vaimole tukea ja apua sikiön/fusterin suojaksi.
• Se on se raskhaana oleva vaimo joka saattaa päättää jos leikkaus eli muu toimenpie pittää tehhä sikihöön eli fusterhiin hänen vattassa.

Esimerkkiä sellaisesta mitä vanheemila ei ole oikeus saa:

• Vanheemila ei ole oikeus vaatia käsittelyn lapsele jos käsittely rikkoo tietettä ja luotettavia kokemuksia hoijon alala.
• Vanheemila ei ole oikeus kieltää elämääpelastavaa hoitoa omale lapsele.
• Vanheemila ei ole oikeus kieltää ette oma lapsi saapi metesiinistä hoitoa ja käsittelyä jos se muuten saattais aiheuttaa vakavan riskin lapsen terhveyestä ja kehityksestä. Hoitopersunaali ilmottaa sosiaalilautakunthaan joka saattaa ottaa kantaaa lain avula joka koskee erikoisia määräyksiä nuoritten hoijosta (LVU). Sosiaalilautakunta ottaa sillon yli huolonpitäjän vastuun ette päättää hoitoaikana.
• Vanheemila ei ole oikeus kieltää hoitoa jos lapsela on vakava tartuntatauti ja pittää saa hoitoa tartuntalain mukhaan.
• Vanheemila ei ole oikeus kieltää hoitoa jos lapsi hoijethaan psykiatrisen pakkohoijon lain (LPT) mukhaan.
• Jos siukkahoijon persunaali eppäilee ette lapsi tullee jollakin tavala tärväintymhään vakavasti jos tieto jätethään vanheemile, sillon persunaali saattaa piättää ja olla jättämättä sen tion vanheemile.
• Vanheemila ei ole oikeus saa kopian vanheeman lapsen jurnaalista. Vanheemat lapset häätyvät hyväksyä ette jurnaalikopioita jätethään ulos.
• Vanheemila ei ole oikeus spärrata tietoja lasten jurnaalista muilta huolonantajilta.

Nämät niin kututut potilasoikeuet ei merkitte ette sitä saattaa vanheempana mennä tuomioistuimheen ja vaatia oman lasten "oikeutta". Sen eestä on maholisuus ette kääntyä potilaslautakunthaan joka muun muassa on tehtävänä ette auttaa potilhaita saaahmaan sen imformasjuunin net tarttevat ette saattaa ottaa vaarin omista intressistä terhveys- ja siukkahoijossa.

Jos pittää ette omat lapset on saahneet väärää hoitoa eli käsittelyä sitä pittää ensi käessä kääntyä siihen vasthaanothoon eli aavteelninkhiin missä lapsi on saanu hoitoa. Niilä on velvolisuus ette selvittää mitä on tapahtunu. Sitä saattaa kans kontaktata potilaslautakunnan eli tehhä ilmotuksen IVO:lle (Huolto ja huolonpion tarkistus).

Sitä saattaa kans vississä tapahtumissa saa ekonoomisen korvauksen jos kääntyy Potilasvakkuutuksheen eli Metesiinivakkuutuksheen. Jos sitä vanheempana pittää ette lapsi on ollu rikoksen kohteena sitä saattaa tehhä puliisi-ilmotuksen. Sillon se mikä on tapahtunu mennee pruuvata tuomioistuimessa.