Lapsila, jokka on saahneet vilustuksen eli lentsun, on useasti ensimäiset päivät heiko enersjii, velttous, väsynys, vähän ikävä ja on vuokolisia. Niitten nokka pruukaa olla tukossa eli valoaava nuha ja saattavat olla vähän äreitä ja kurkku eli korvat on kipeänä. Niilä saattaa kans olla vähän yskää ja välistä feeperiä.
Alussa on nuha useasti kirkas ja läpinäkyvä, mutta muutaman päivän jälkhiin se tullee vahvemaks, ja keltaseks eli vihreäks.
Näinä vilustumisen ensi päivinä lapsi voipi kaikhiin kehnoin. Yhen eli kahen viikon jälkhiin pruukaa vilustus mennä ohi ittestä. Syy tavalisheen vilustuksheen on viirys, ja viirystä vasthaan ei ole metesiiniä joka saattaa tehhä lapsen ette se kätevämin tullee terhveeksi.
Lapset, joila on feeperi ja on veltot, pitävät pysyä kotona
Lapsila, jolla on feeperi eli on väsynheet ja veltot pitävät pysyä kotona ja ottaa rauhalisesti. Moni lapsi tarvittee kans olla kotona ensimäisen päivän kun net on ilman feeperiä, ilman ette net on ottanheet feeperiä laskevaa metesiiniä. Net tarttevat tulla niin virkuks ette net jaksavat olla esikoulussa eli koulussa.
Lepoa tarvithaan
Se on hyvä ette antaa lapsele maholisuuen levätä, mutta se ei tarvitte pysyä sängyssä. Lapsi pruukaa itte tuntea kuinka paljon se jaksaa olla ylhäälä.
Se saattaa tuntua helpomalta ette henkiä ja nukkua kun on joku ekstra polsteri pään alla. Se jällaa olletikki vanheempia lapsia jokka makkoilevat rauhassa. Pienet lapset saattaa pittää kantovalhjaissa, lastentoolissa eli polvessa päivän aikana.
Toiveruoka ja ekstra juomista
Monila lapsila on heijompi ruokahalu kun tavalista. Sitä saattaa antaa lapsele sellaista mitä se haluaa saa, esimerkiks velliä, joghyrttiä eli klassia. Jos lapsela on feeperi se on hyvä sillon antaa lisäjuomaa.
Suolaliotus eli nokkasprei nokale joka on tukossa
Jos lapsela on nokka tukossa sitä saattaa tropittaa eli spreijata suolaliotuksela nokhaan, mikä ohentaa nuhan. Sitä saapi kans pois nuhan jäänöksiä varovaisella tavala. Suolaliotusta mennee ostaa aputeekista. Sitä saattaa kans tehhä itte liotuksen liottamalla millilitran – yks kryyvimitta – suolaa tesilithraan vettä. Pumpulisutila sitä saattaa tropittaa suolaliotusta lasten nokhaan.
Jos on vaikeampi nokkatukko sitä saattaa antaa lapsele paisuntaa vähentäviä nokkatroppia eli nokkaspreitä, joka vähentää nokan paisuntaa. Nämät metesiinit on myytävänä ilman reseptiä ja niitä ei piä käyttää enemän kun kymmen päivää yhtä mittaa. Nokkaspreit ja ja nokkatropit on sovitettu iän mukhaan, mikä ilmotethaan loovassa.
Feeperiä laskeva metesiiniä ilman reseptiä
Feeperiä harvon tarttee hoitaa feeperiä laskevalla metesiinilä. Suuriin osa lapsista jolla on feeperi joka kestää jonku päivän ilman ette se tarttee merkitä mithään vakavaa. Mutta sitä saattaa antaa feeperiä laskevaa metesiinä, jos lapsi voipi selvästi huonosti feeperistä, esimerkiks on kipeä ruuhmiissa, valittaa paljon, syöpi ja juopi kehnomin, nukkuu huonosti eli on vaikea tulla rauhhaan illala.
Sitä ei piä hoitaa lasta joka on alle kuus kuukautta ja jolla on feeperi, ilman ette ensin kontaktata hoijon.
Niile lapsile jokka on yli kolme kuukautta on feeperiä vasthaan metesiiniä joka sisältää paracetamolia, esimerkiks Alvedoni eli Panodili. Kuuen kuukauen iästä lähtien lapsi saattaa saa Ipreniä eli Ibumetiniä, joka on ilman reseptiä ja sisältää ibuprofenia. Metesiinit on nestheenä eli peräpuikkona (stolpiller) ja tuusi on sovitettu pienile lapsile. Vanheemile lapsile on sen lisäks taplettia. Seuraa metesiiniloovan ohjeita tarkoin. Älä sekota eli kombineeraa eriä metesiiniä. Lapset jokka on alle 18 vuotta ja joila on feeperi ei piä käyttää feeperiä laskevaa metesiiniä missä on acetylsalicylsyraa, esimerkiks Magnecyli, Treo eli Albyli.
Yskämetesiiniä ilman reseptiä
Yskämetesiiniä ilman reseptiä ei pruukaa auttaa. Jos lapsela on yskä se on tärkeä ette lapsi rykkii ylös slemmin ja sillä tavala puhistaa ilmareijät. Yskääestävä metesiini tekkee ette se on vaikeampi lapsela ette saa ylös slemmin. Slemminliottavala metesiinilä on kans epävarma vaikutus. Sen eestä saattaa helpottaa yskää pruuvaamalla ette antaa lämmintä eli kylmää juomaa. Lapsile, jokka on alle kaks vuotta, ei piä koskhaan antaaa yskämetesiiniä ilman ette ensin kontaktaa lääkärin.
Kuinkas saattaa välttää ette ei smitta eli tartunta leviää?
Lapsele saattaa opettaa ette välttää smittaa aivastamalla ja rykimällä kainalhoon ja käyttää paperinäästyykkiä. Sitä saattaa valvoa ette net pesevät käsiä monta kertaa päivässä. Yritä kans ette opettaa lasta ettei kaivaa nokassa eli koskea silmhiin. Se on sielä viirys helppoiten tarttuu ja leviää. Smitan tartunta ja leviääminen vähenee kans jos lapsi ei leiki niitten lähelä jolla on vilustus. Antakaa lapset olla ulkona niin paljon kun maholista, talvelakin.
Ajatelkaa ette lapset jokka miljöössä saavat kokea tupakansavvua saavat helpomin vilustuksen.
Sitä saattaa tarvita kontaktata hoijon
Se on hyvä olla ekstra huomaava kuinka lapsi voipi. Sitä pittää hakea hoitoa suorhaan hoitosentraalista eli akyyttivasthaanotosta, jos lapsi näyttää olevan väsyny ja heikona ja ei jaksa juoa. Sama jällaa jos lapsela on vaikea henkiä eli jos lapsela on yskä joka tullee vaikeamaks, olletikki jos se kuulostaa haukkuvalta.
Jos valoaa nestettä korvasta sitä pittää kontaktata hoitosentraalin eli sjuurivasthaanoton missä tehhään tutkimuksen lapsen terheveyvestä.
Jos lapsela on korva kipeä ja se ei mene yli, sillon pittää kontaktata hoitosentraalin ja vuorokauen sisälä saa tutkimuksen.
