Potilaskostanuksia
Patientavgifter

Skriv ut
Skriv ut

Mitäs saapi maksaa?

Mitäs saapi maksaa?

Maksethaan enimäksheen jokhaisen lääkärinkäynin

Ruottin terhveys- ja siukkahoito maksethaan suuriimaks osaks maakäräjän- ja kunnanveroila. Se makso mitä sitä maksaa esimerkiks lääkärinkäynissä on vain pieni osa siittä mitä se toela maksaa.

Tämä ei koske täysin privaattihoitoa, esimerkiks plastiikkikiryrgii, joka ei ole metesiinisesti mutiveerattu. Sillon sitä maksaa koko kostanuksen itte.

Erit maksot eri maakäräjissä ja kunnissa

Maakäräjät ja kunnat saattavat suuriin piirthein itte päättää mikkä kostaukset pittää maksaa lääkärinkäynistä ja muusta hoijon palvelusta. Ylheisesti kattottu kostanukset on aika samanlaiset erissä maakäräjissä. Jos tarvittee paljon hoitoa on olemassa yks korkeakostanussuoja, joka kuvathaan paremin seuraavassa kapittelissä.

Terhveys- ja siukkahoito on maksoton kohtapa kaikissa maakäräjissä ja rekiuunissa, jos on alle 20 vuotta.

Kun makkaa sairalassa sitä maksaa vuorokausimakson, joka lain mukhaan saapi olla korkeinthaans 100 kruunua.

Alla olevat suuniliset kostanukset koskevat julkista huoltoa ja privaattia hoijonantajia, joila on sopimus yhen maakäräjän kans.

Kun käypi ommaa lääkäriä kohtaamassa huoltosentraalissa makso vaihtelee 100 ja 300 kruunun välissä. Jynekolookin ja lastenlääkärin käynin makso vaihtelee 200 ja 350 kruunun välilä. Jos näissä lääkärinkäynissä saapi remissin rönkkitutkimuksheen ja samanlaishiin ei tavalisesti ei tartte pruukata maksaa lisämaksoja. Käynti muun spesialistilääkärin tykönä vaihtelee 150 ja 350 kruunun välilä. Käynti sairalan akyytti vasthaanotossa saattaa maksaa 220-380 kruunun välilä. Siukkasysterin ja siukkajymnastin käynti saattaa maksaa 50-220 kruunun välilä.

Mammugrafi, jota käytethään ette varhain huomata rintakanseria ja vastaavanlaisia sellipruuvitutkimuksia kohtunkaulasta (livmoderhalsen), niin kuttuttu jynekolookinen terhveyskontrolli, saattaa maksaa korkeinthaans 200 kruunua.

Jokkut maakäräjät ottavat makson kun on ambylansin eli helikopterin kuljetus.

Jokkut maakäräjät maksavat takashiin käyntimakson, jos on saanu oottaa vissin aijan joka on ulkopuolela sovittua aikaa. Jos ei perruuta varatettua aikaa joka ei passaa, eli ei tule sovithuun aikhaan, sitä saattaa tulla velvoliseks silti ette maksaa käyntimakson.

Muila huolonantajila saattaa olla muita taksoja

Sillä jolla on täysin privaatti, eli työnantajan kautta, siukkahoijonvakkuutus saattaa olla täysin erinlaisia villkooria siittä mikkä kostanukset pittää maksaa.

Kunnalisessa terhveys- ja siukkahoijossa, joka koskee vanheempia joila on pitkänaikanen sairhaus, on eri taksoja hoijosta mitä siukkasysterit antavat.

Ruottin Kunnitten ja Maakäräjitten veppipaikalta on atressia kunthiin, maakärähjiin ja rekiuunhiin. Niissä on aktyelli ja tetaljeeraattua informasjuunia jokhaisen oman kostanuksista.

Makso ulkomaan kansalaisile

Ulkomaan kansalaisila on oikeus saa akyyttiä hoitoa Ruottissa.

Jos tullee muusta EU-maasta, EES-maasta eli Schweitzistä pittää olla euruuppalainen siukkavakkuutuskortti, EU-kortti, jonka pittää näyttää ette on oikeus akyyttihoithoon tavalisela potilasmaksola. Jos ei ole sitä niin saattaa olla pakko maksaa koko hoitokostanuksen.

Jos sen eestä haluaa saa hoitoa, joka ei ole akyyttiä ja ei halua maksaa enemän kun potilasmakson sillon pittää olla toistus, joka näyttää ette kotimaa maksaa hoijon. Jos se puuttuu sitä maksaa koko huolon kostanuksen itte.

Suuriin osa jokka tulevat maista ulkopuolela EU:ta, EES:tä eli Schweitziä saavat maksaa koko hoitokostanuksen itte, vaikka se koskee akyytti hoitoa.

Jos ruottalaisena tullee kipeäks ulkomaila

Euruuppalainen siukkavakkuutuskortti, jonka mennee tilata Vakkuutuskassasta, antaa ruottin kansalaisile oikeus akyyttihoithoon muissa EU-, EES-maissa ja Schweitzissä, samoila ekonoomisilla villkoorila, kun oman maan kansalaisila. Pohjoismaissa ei tarvitte näyttää korttia.

Jos tarvittee hoitoa EU:n, EES-maitten ja Schweitzin ulkopuolela kohta kaikissa muissa maissa ei saata saa kostanuksia korvatuks, ei Ruottista eli siittä maasta missä sitä vierailee. Se on sen takia tärkeä ette on privaatti reisuvakkuutus, joka sisältää kostanuksia esimerkiks kuljetuksesta. Jos on kotivakkuutus se pruukaa useasti sisältää reisusuojan, joka kattaa osan kostanuksista.

Vakkuutuskassan veppipaikala on lisätietoja hoijosta kun sitä on ulkomaila.

Fäll ihop

Korkeakostanussuoja

Korkeakostanussuoja

Vapakortti kun on maksanu kathoon

On olemassa katto kuinka paljon tarvittee maksaa terhveys- ja siukkahoijosta. Sitä kuttuthaan korkeakostanussuojaksi ja se on mookattu samala tavala jokhaisessa maakäräjässä. Se jällaa kans jos hakkee hoitoa muussa maakäräjässä eli rekiuunissa kun missä sitä itte assuu.

Korkeakostanussuoja merkittee ette kahentoista kuukauen aikana sitä maksaa korkeinthaans 1 100 kruunua potilasmaksoja. Alethaan räknäämhään ensimäisestä käynistä, riippumatta koska se tehhään vuoen aikana. Kun on maksanu 1 100 kruunua sitä saapi vapakortin, joka toimii loppuaijan siittä kahentoista kuukauen aijasta. Kun kakstoista kuukautta on kulunu alethaan makshaan uuesti omista käynistä niin pitkhään ette on maksanu 1 100 kruunua seuraavale vuorole.

Korkeakostanussuoja usseimiten ei sisälä seuraavia:

  • net maksot joita maksethaan joka päivästä kun sitä makkaa sairalassa
  • vaksinasjuuni
  • intyykiä eli toistuksia ja terhveystutkimuksia
  • muu ehkäisevä hoito, esimerkiks mammugrafikontrolli
  • kostanus jos on läääkärinaika jääny käymättä
  • jurnaalikopian kostanus
  • ekspetisjuuninmakso, mikä vaaithaan kun maksethaan kretiitilä eli saapi faktyyran lähätetty kotia.

Usseimiten siukkahoijon korkeakostanussuoja ei jällaa hammashoijossa.

Sen eestä korkeakostanussuoja saattaa jällata hammashoijole, jos on suuri ja pitkäaikanen tarve henkilökohtaisesta huolosta arkipäivän elämässä. Korkeakostanussuoja saattaa kans jällata, jos on tauti missä hammashoito sisältyy osaks metesiinisestä hoijosta. Jos on olemassa sairhaus, joka vaikuttaa ette hammasvikoja saattaa lissäintyä, eli ette on prupleemia hoitaa ommaa suuhykieniä, sillon sitä saattaa saa hammashoitoa kans siukkahoijon maksola, joka kuuluu korkeakostanussuojhaan.

Metesiinistä, minkä lääkäri, siukkasysteri eli muu huolon oikeutettu, on kirjottanu ulos, on korkeakostanussuoja, joka merkittee ette sitä tarvithaan maksaa korkeinthaan 2 200 kruunua kakstoista kuukauen perjuutista. Reseptivapa metesiini ei sisäly tähhään korkeakostanussuohjaan.

Sen lisäks on korkeakostanussuoja siukkareisuissa ja teknisissä apuvälinheissä, jokka päätethään maakäräjissä. Se merkittee ette säänöt saattavat vaihtella eri maakäräjitten välissä.

Fäll ihop

Kostanuksista vapa terhveys- ja siukkahoito

Kostanuksista vapa terhveys- ja siukkahoito

Vissi terhveys- ja siukkahoito saattaa olla täysin maksoton muutamissa maakäräjissä. Metesiiniä mitä kirjotethaan ulos näitten hoitokäynitten aikana pittää kuitekki maksaa.

Käynti äitiys- ja lastenhoito vasthaanotoissa (MVC ja BVC) on ilman kostanuksia koko maassa.

Kouluterhveyshoijossa ei makseta yhtään käyntimaksoa ja net vaksinasjuunit mitä tarjothaan sielä on ilman kostanuksia.

Avvoimessa terhveys- ja siukkahoijossa suurimiin osa maakäräjistä ei vaai maksoa yhthään lapsilta ja nuorilta aina 20 vuotheen asti, esimerkiks käynti hoitosentraalissa ja nuoritten vasthaanotossa.

Hoito ja metesiini mitä tarvithaan kun saapi hoitoa sellaisesta niin kututussa ylheisvaaralisesta sairhauesta, sen saapi Tartuntasuojalain mukhaan ilman kostanuksia.

Fäll ihop
Skriv ut
Senast uppdaterad:
2013-12-16
Redaktör:

Retaktööri: 

Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Tarkistaja: Hasse Knutsson, asiankäsittelijä, huolon ja hoijon aavteelinki, Ruottin kunnat ja Maakäräjät, Stockholmi