Hammashoito yli 20-vuotihaile - valtiolinen hammashoitotuki
Tandvård när man är över 20 år - statligt tandvårdsstöd

Sinä vuona ko täyttää 20 hammashoito alkaa maksamhaan

Sen vuen ensimäisestä päivästä janyaaria ko sitä täyttää 20 vuotta, usseimilla maakäräjillä häätyy maksaa hammashoiosta. Ussein kuttut syyhniin tuleva vieläki, muuten häätyy itte tilata ajan hammaslääkärille eli hammashykienistile.

Rahalista tukea hammashoithoon

Siihen ette saa rahalista tukea oon ensimäisestä päivästä jyyliä 2008 lähtien olemassa valtiolinen hammashoitotuki jonka saaapi sinä vuona ko täyttää 20. Rahalinen tuki oon kaksosanen:

• Ylheinen hammashoitoavustus, ATB, joka oon 150 eli 300 kruunua vuessa ja riippuu siittä kunka vanha sitä oon.
• Korkeakostanussuoja, joka alentaa hintaa ko niin sanotut referensihinnat hammas­hoiosta maksava enämpi ko 3 000 kruunua yhele vuele.

Tukea eli rahhaa ei lähätetä kotia eikä sitä tartte sitä rahhaa ittekhään maksaa ko se vähenet­hään summasta jonka sitä maksaa hammashoitokäynistä. Hammaslääkäri eli hammas­hykienisti saapi sitte korvauksen jälkikätheen Siukkakassalta.

Rahalinen tuki jällaa kaikkia syyniä/tutkimuksia ja usseimpia hoitomenetelmiä (behand­lingar). Mutta se ei jällaa kaikkia hamphaita eikä semmosta hoitoa joka vain tehhään ulko­näön vuoksi, niinku esimerkiksi hamphaitten pleekaus, etupuoli (fasader) eli hammasrauat (-ställning).

Oon olemassa määrätyt niin sanotut referensihinnat, jokka oon sen perustheena mitä korkea­kostanussuohjaan saapi räknätä. Jos hammashoitovasthaanoton hinta oon korkeampi ko referensihinta, korkeakostanussuohjaan saapi vain räknätä referensihinnan.

Akyytti hammashoito saattaa olla tyyhriimpi

Joskus tarttee apua paikala, niin kuttuttua akyytti hammashoitoa. Joka kerta ko sitä hakkee akyytisti, pruukaa joutua maksamhaan akyytti tutkimuksesta. Ussein kans vain se joka oon enniiten akyyttiä tutkithaan ja hoiethaan. Jos tarttee enämpi hoitoa myöhemin ette saahan kaikki valhmiiksi, siittäki joutuu maksamhaan. Sitte se kans ussein oon tyyhriimpää illoila ja viikonloppuina jos oon päivystysaika (jour-).

Niitä oon kans hammashoitovasthaanottoja jokka aina oon auki illoila ja viikonloppuina ja jokka ei ota siittä ekstra maksoa.

Hammaslääkärin ja hammashykienistin valinta

Sitä saattaa valita minkä hammaslääkärin eli hammashykienistin sitä halva, ja millä paikkakunnala vain. Saattaa valita ette saa hammashoion kansanhammashoiolta eli privaatilla vasthaanotola.

Jos jo oon olemassa hammashoitokontakti aikasemin, saattaa jatkaa sen tykönä.

Ennenkö sitä saattaa saa rahalista tukea, hammashoitovasthaanoton häätyy olla liittyny tukheen Siukkakassala, ja usseimat oon liittynhee. Ette saa tietää jos net oon liittynhee, saattaa kysyä hammashoitovasthaanotolta jolle tillaa ajan.

Jos halva uuen hammashoitokontaktin, saattaa esimerkiksi käyä kansanhammashoion eli Privaattihammaslääkäritten webpaikoila niin löytää hammaslääkärilistoja.

Kysy aina mitä se tullee maksamhaan

Hammaslääkärit ja hammashykienistit saava itte määrätä kunka paljon het ottava tutkimuk­sista ja hoiosta. Ko hammashoitovasthaanotoitten hinnoissa saattaa olla eroja ja määräykset jokka ohjaava korkeakostanussuojaa oon yksityiskohtaset, pitäs tahtoa tion hinnasta ennenkö hoito alkaa. Sulla oon kans oikeus saa tietää jos rahalista tukea saattaa saa.

Jos hoito tapahtuu monessa askelheessa, eli jos hoitoa häätyy saa useaman kerran, oon oikeus saa kirjalisen ehotuksen siittä mitä se tullee maksamhaan ja siittä sisältyykö se korkea­kostanussuohjaan. Jos tarkkaa hintaa oon vaikea antaa, oon kuitenki oikeus saa suurinpiirt­heisen hinnan eli arvioinin siittä mitä se vähhiinthään ja enniinthään tullee maksamhaan.

Hammashoitovasthaanotoitten pittää selvästi näyttää hintalistat ootushuohneessa, niin ette sitä saattaa tehä vertauksia jo ennen ko hoito alkaa. Joilaki vasthaanotoila oon kans hintalistat heän webpaikoila.

Avustus kaikile

Ensimäisestä päivästä jyyliä sinä vuona ko täyttää 20 vuotta oon oikeus saa jokavuotisen hammashoitoavustuksen. Sitä kuttuthaan ylheiseksi hammashoitoavustukseksi ja se lyhenethään ATB:

• Siittä vuesta lähtien ko täyttää 20 vuotta ja siihen vuotheen saakka ko täyttää 29 avustus oon 300 kruunua vuessa.
• Siittä vuesta lähtien ko täyttää 30 vuotta ja siihen vuotheen saakka ko täyttää 74 vuotta avustus oon 150 kruunua vuessa.
• Siittä vuesta lähtien ko täyttää 75 vuotta avustus oon 300 kruunua vuessa.

Uuen hammashoitoavustuksen saapi ensimäinen päivä jyyliä joka vuosi. Tavalisuuessa avustus vähenethään ko hoiosta maksaa, mutta saattaa olla hyvä itte sanoa jos sitä halva käyttää.

Hammashoitoavustusta saattaa säästää vuesta toisheen

Avustusta saattaa säästää seuraahvaan vuetheen ja sitte käyttää kaks avustusta samana vuona, joko yhtä aikaa eli kahela eri kerrala. Sitä ei kuitenkhaan saata säästää eikä käyttää enämpää ko kaks avustusta kerrala. Jos sitä esimerkiksi oon 28-vuotias, sitä saattaa säästää yhen vuen 300 kruunun avustuksen ja käyttää kumpaaki avustusta seuraavanna vuona, eli 600 kruunua.

Jos sitä esimerkiksi oon 29-vuotias ja saapi 300 kruunua yhtenä vuona niin sitä saapi seuraavanna vuona 30-vuotihaana 150 kruunua ylheistä hammashoitoavustusta, eli 450 kruunua näiltä kahelta vuelta.

Jos sitä oon epävarma siittä mitenkä hammashoitoavustusta oon käyttäny, siittä saattaa kysyä hammaslääkäriltä.

Ylheistä hammashoitoavustusta saatta kans käyttää ko maksaa niin sanotusta etukätheen tilatusta (abonnemangs-) hammashoiosta. Se oon monivuotinen sopimus osamaksoista ja josta saattaa sopia kansanhammashoion ja vissitten privaatitten hammashoitovasthaanotoitten kans.

Korkeakostanussuoja vissin summan jälkhiin

Sen takia ette hammashoito ei maksas liikaa, oon olemassa korkeakostanussuoja joka auttaa vissin summan jälkhiin. Tämä korkeakostanussuoja eroaa siukkahoion korkeakostanus­suojasta sillä mallin ette tässä joutuu itte maksamhaan korkeaman summan ennenkö suoja alkaa jällaahmaan, ja ette sen jälkhiin saapi apua vain osasta hinnasta.

Rahalista tukea ko hammashoito tyyristyy

Vähä yksinkertastettuna korkeakostanussuoja toimii niin ette sitä maksaa koko kostanuksen hammashoiosta 3 000 kruuhnuun saakka, sitte saapi rahalista tukea osale kostanuksista jokka ylittävä sen summan. Minkä tyyhriimäksi hoito tullee, sen suurempi oon kans rahalinen tuki. Hinnasta saapi vähentää

• 50 prosenttia siittä joka maksaa 3 001 kruunun ja 15 000 kruunun välilä
• 85 prosenttia siittä joka maksaa enämpi ko 15 000 kruunua.

Se periuuti mille kostanukset räknäthään yhtheen jällaa kakstoista kuukautta, sitte alethaan uuesti. Jos hoito ei valmistu kahentoista kuukauen periuutila, saapi alkaa uuen periuutin ja maksaa taas alusta saakka. Sitä häätyy itte pittää huolen loppupäivämäärästä.

Sitä saattaa valita ette lopettaa ja alkaa uuen periuutin ennemin ko oon kulunu kakstoista kuukautta. Se saattaa kannattaa jos sitä esimerkiksi jo oon alottannu periuutin mutta sitte tarttee hoitoa joka tullee kestämhään pitemän aikaa ja joka tullee maksamhaan paljon. Alkupäivämäärää ei saata muuttaa jälkikätheen.

Hammashoitovasthaanotto saapi tiot Siukkakassan kautta siittä kunka paljon siittä hammashoiosta jonka sitä oon saanu, räknäthään korkeakostanussuohjaan. Jos sitä vaihtaa vasthaanottoa, uusi vasthaanotto näkkee paljonko korkeakostanussuohjaan oon karttunu.

Korkeakostanussuojaa saattaa käyttää ensimäisestä päivää janyaaria sinä vuona ko täyttää 20.

Minkä tyyhriimpi, sen suurempi rahalinen tuki

Tässä tullee kaks räkinkiesimerkkiä jokka näyttävä mitenkä korkeakostanussuoja vaikuttaa siihen mitä sitä lopulisesti joutuu maksamhaan.

Esimerkki 1:
Sitä saapi tutkimuksia ja hoitoa 10 000 kruunun eestä.
Ensin maksaa itte 3 000 kruunua.
Sitte sitä maksaa 50 % siittä joka maksaaa 3 001 ja 15 000 välilä, 50 % 7 000:sta = 3 500
Eli yhtheensä sitä maksaa itte 3 000 + 3 500 = 6 500.
Korkeakostanussuojan avula sitä maksaa 6 500 sen eestä ko 10 000 kruunua.

Esimerkki 2:
Sitä saapi tutkimuksia ja hoitoa 24 000 kruunun eestä.
Ensin maksaa itte 3 000 kruunua.
Sitte sitä maksaa 50 % siittä joka maksaa 3 001 ja 15 000 välilä, 50 % 12 000:sta = 6 000.
Sitte sitä maksaa 15 % siittä joka maksaa enämpi ko 15 000, 15 % 9 000:sta = 1 350.
Eli yhtheensä sitä maksaa itte 3 000 + 6 000 + 1 350 = 10 350.
Korkeakostanussuojan avula sitä maksaa 10 350 sen eestä ko 24 000 kruunua.

Kaikki ei sisäly

Siihen oon olemassa määräyksiä mikkä tutkimukset, hoiot ja materiaalit korkeakostanus­suoja kattaa. Jos sitä valittee hoitoa joka ei ollenkhaan sisäly korkeakostanussuohjaan, sitä joutuu itte maksamhaan koko hinnan. Joskus osale hoiosta saattaa saa rahalista tukea.

Hammaslääkärillä eli hammashykienistilä oon velvolisuus informeerata siittä mikä sisältyy.

Mikkä tutkimukset ja mikä hoito sisältyy?

Suu oon jaettu nelhjään oshaan. Osa yksi oon oikea puoli yläleuasta (-käke), osa kaksi oon vasen puoli yläleuasta, osa kolme oon vasen puoli alaleuasta ja osa neljä oon oikea puoli alaleuasta. Jokhaisen osan hamphaat numeroithaan eestä käsin 1 - 8. Hammasten 1 - 6 hoitaminen sisältyy suurinpiirthein aina korkeakostanussuohjaan.

Joka hamphaala oon oma yniikki numero joka lähtee siittä missä osassa se oon, esimerkiksi hamphaila osassa 3 oon numerot 31, 32, 33, 34 ja niin etheen käsin. Kaikki tutkimukset ja usseimat hoitamiset antava oikeuen saa rahalista tukea. Mutta niin sanotulta kosmeettiseltä hoitamiselta, joka vain tehhään hamphaitten ulkonäön parantamiseksi, ei saa rahalista tukea.

Oon aina oikeus saa hoitoa jos oon kipuja eli joku siukkuus, mutta viishauenhamphaan juuripaikkauksesta (-fyllning) ei saa rahalista tukea.

Jos vaiva koskee jotaki kahestatoista etumaisista hamphaista ylä- eli alaleuassa, suurin­piirthein kaikki hoito sisältyy. Jos tarttee korjauttaa reijän, se sisältyy oli se sitte missä hamphaassa vain koko suussa.

Löysihamphaat sisältyvä aina korkeakostanussuohjaan.

Kruunuja korjathaan korkeakostanussuojan sisälä hamphaile 1-6 eestäkäsin jos hamphaassa oon merkittävä vamma. Sama koskee hammasta 7 jos hammas 6 samala sivula puuttuu.

Ko oon kyse niin sanotuista silloista (bryggor) ja implantaatista, oon monia yksityiskohtasia sääntäjö jokka ohjaava sitä mikkä hamphaat saattaa räknätä korkeakostanussuohjaan ja minkä tyyppiset materiaalit sisältyvä. Sen takia oonki parasta kysyä hammaslääkäriltä mikä jällaa.

Hoithoon kuuluu monta ossaa

Tutkimuksessa eli hoiossa oon ussein eri osia. Jos esimerkiksi tarttee repiä pois hamphaan, itte repimisen lisäksi sisältyy kuolettaminen (bedövning), verenvuon toppaaminen ja maholiset tikit joita häätyy neuloa. Kontrolli ja jälkihoito, esimerkiksi tikiten pois otto, sisältyy.

Jos tarttee kuolettamista, se sisältyy aina.

Joskus saattaa tulla tyyhriimäksi

Jos tarttee paljon hoitoa, hammaslääkärillä saattaa joskus olla vaikea sanoa justhiinsa kunka paljon hoitoa tullee tarttemhaan ja mitä se tullee maksamhaan. Alkuperänen hintaehotus saattaa muuttua jos tarttee enämpi hoitoa ko mitä hammaslääkäri ensin usko, saattaa esimerkiksi tulla komplikasuunia eli parantuminen saattaa viä pitemphään.

Sillon joutuu piiain maksamhaan lisähoiosta jota tarttee, mutta sen oon oikeus saa tietää paikala ko hammaslääkäri huomaa ette hoiosta tullee tyyhriimpi.

Referensihinta oon korkeakostanussuojan perustanna

Se hinta jonka hammaslääkäri ottaa ei aina ole sama ko se jonka saapi räknätä korkeakos­tanussuohjaan. Se joka ohjaa sitä mille saapi apua, oon niin sanotut referensihinnat.

Referensihinta oon määrätty hinta sille mitä korkeakostanussuohjaan saapi räknätä, se ei ole keskimääränen hinta eli rekomenteerattu hinta jonka hammaslääkäri häätyy ottaa.

Kaikki hammaslääkärit ja hammashykienistit saava panna omat hinnat, tässä jällaa niin sanottu vapaa hinnottaminen. Jos mennee hammasvasthaanotole joka ottaa korkeaman hinnan ko mitä referensihinta oon, korkeakostanussuohjaan saapi vain räknätä referensihinnan, ja eron saapi itte maksaa. Ko hammaslääkäri eli hammashykienisti ottaa muun hinnan ko referensihinta, se oon aina niistä halvin hinta joka oon korkeakostanussuojan perusta.

Vasthaanotot ottava ussein korkeaman hinnan päivystysaikana (jour-), mutta referensihinnat oon samat ko jos saapi planerattua hammashoitoa.

Referensihinnat räknäthään uuesti ja net muuttuva joka vuosi.

Hintalistan pittää olla selvä

Jo ennen sitä ko mennee hammashoitovasthaanotole pittää saa tietää hinnat etukätheen. Ootushuohneessa pittää olla hintalista. Vasthaanotoitten pittää selvästi esittää referensihinnat ja omat hinnat ette niitä saattaa verrata.

Jos sitä oon ollu tutkimuksessa ja tarttee lissää hoitoa, oon oikeus saa kirjalisen ehotuksen siittä mitä tuleva hoito tullee maksamhaan ja jos se sisältyy korkeakostanussuohjaan. Jos hoitamisen tarkka hinta oon vaikea sanoa, oon kuiten aina oikeus saa suurinpiirtheisen hinnan ja arvioinin siittä mitä se vähhiinthään ja enniiten tullee maksamhaan.