Kaikila, jokka on hoijossa, on vaitiolovelvolisuus
Kun kääntyy hoithoon se on tärkeä ette tuntee luottamusta sille henkilökunnale ketä kohtaa. Luottamus on tärkeä sen takia ette sillon saattaa tuntea turvaa ja tohtii puhua avvoimesti niistä vaivoista eli symptuumista mitä on ja sillä tavala saa sen hoijon mitä tarvittee. Sen takia kaikila, jokka on töissä terhveys- ja siukkahoijossa, on vaitiolovelvolisuus. Perusprinsiippi on ettei kukhaan hoijon alala saa jättää ulos tietoja ilman ette sitä itte on hyväksyny net. Se koskee esimerkiks tietoja sairhauesta mitä potilhaala on, se hoito mitä saapi eli omasta privaatista tilantheesta.
Siukkahoijon alala on sama sekretessisuoja kaikile potilhaile ja riippumatta jos on oikeus eli ei olla Ruottissa.
Vaitiolovelvolisuutta ohjaa julkisuus- ja sekretessilaki niile jokka on valtion, maakäräjän ja kunnan töissä, mutta net jokka on töissä privaatti työnantajan tykönä pitävät seurata vaitiolovelvolisuuen sääntöjä mikkä on potilassuojalaissa. Se joka rikkoo vaitiolovelvolisuutta saattaa saa tuomion tuomioistuimessa eli muula tavala saa rangastuksen niiltä viranomhaisilta joila on hoijon valvonta.
Sairalan eli hoitosentraalin persunaalila on vaitiolovelvolisuus. Se on vain net jokka hoitavat potilasta jokka saavat puhua toisitten kans potilhaan terhveystilantheesta eli henkilökohtaisista oloista. Se merkittee esimerkiks ette lääkäri saapi keskustella potilhaan hoijosta koleekan kans vain sillon jos net hoitavat sammaa henkilöä.
Vaitiolovelvolisuus koskee kaikkia persunaalia ketä kohtaa hoijossa. Riippumatta jos se on julkinen eli privaatti hoito, ja riippumatta jos se on lääkäri, siukkasysteri eli atministratiivinen persunaali. Tulkila ja kääntäjilä, jokka on terhveys- ja siukkahoijon toimessa, on kans vaitiolovelvolisuus. Vaitiolovelvolisuus jällaa kans niitä jokka on töissä aputeekissa.
Sitä päättää itte
Lait merkittevät ette ei ees lähimäisilä ole oikeus tietää mitä sanothaan ja tapahtuu sairalassa, jos ei haluta ette net pitävät tietää sen. Sitä pruukathaan saa kysymyksen persunaalilta kenele net saavat jättää ulos tietoja. Sillon sitä itte päättää ketä net saavat informeerata. Esimerkiks saattaa leikon eessä sanoa persunaalile ette net saavat selittää kuinka leikko on menny, esimerkiks yhele lähimäiselle, ennenku sitä itte on heräny.
Lapsile jällaa ette huoltajala tavalisesti on oikeus ottaa ossaa oman lapsen hoijosta ja tietää mitä seisoo jurnaalissa. Mutta kun lapsi tullee vanheemaks, tonoorinkina, vaaithaan useasti ette lapsi pittää hyväksyä siihen.
Jos sitä siukkahoijossa eli sosiaalipalvelussa eppäilee ette lapsi tärväintyy huoltajan tykönä, eli ette huoltaja ei saata suojata lasta, sillon ei jätetä jurnaalia ulos.
Potilasjurnaalit kuuluvat kans sekretessin alale ja ainuat jokka saavat lukea jurnaalia on se persunaali joka hoitaa potilasta mitä jurnaali koskee. Ei siinä ole merkitystä jos jurnaali on tietokonheessa eli jos se on kirjotettu paperile.
