Mitäs reseptin metesiini maksaa?
Vad kostar läkemedel på recept?

Skriv ut
Skriv ut

Mitäs jällaa?

Mitäs jällaa?

Korkeakostanuksen suoja

Valtio sybvensjuneeraa, siis antaa ekonoomista tukea, kun tarvittee metesiiniä ja vähän muuta tavaraa mitä tarvittee, kun on tiettyjä sairhauksia. Suuriin osa metesiinistä mitä kirjotethaan ulos reseptilä on sybvensjuneerattuja. Sybvensjuuni kuvathaan Laissa joka koskee metesiinietuja. Se suoja korkeita kostanuksia vasthaan mitä laki antaa kuttuthaan arkipäivän puhheessa korkeakostanussuojaks.

Lain mukhaan jällaa ette:

  • saapi rabattia korkeakostanustrapun mukhaan enimile metesiinile, p-pillerile ja stomiartikkelile
  • sitä ei maksa mithään kulutusartikkelista, joita tarvithaan kun annethaan ruuhmiisheen metesiiniä ja ette itte kontroleerata oman metesineerinkin, esimerkiks tikkuja millä mittaa verisokkerin
  • sitä saapi erikoisen suojan korkeita kostanuksia vasthaan erikoisile elintarvikheile joita annethaan lapsile jokka on alle 16 vuotta.

Hinta ja sybvensjuuni

Hammashoito- ja Metesiinieuittenvirasto, TLV, on se viranomainen joka päättää hinnoista ja sybvensjuunista. Kun TLV pittää päättää sybvensjuunista se kattoo jos metesiini antaa sen hyöyn joka vastaa kostanusta ette sybvensjuneerata sen. Hyöty saattaa esimerkiks olla parempi terhveys ja pitempi elämänpittuus. TLV arvostellee kans jos metesiinin käyttö saattaa vähentää yhteiskunnan kostanuksia, esimerkiks leikoista, siukkakirjotuksista eli vanhainhoijosta.

Metesiinifööretaakit saattavat itte valita ette myyä yhen metesiinin korkeakostanussuojan ulkopuolela. Sillon hinnantaso on vapa, siis metesiinifööretaakit päättävät itte hinnasta. Metesiinin, joka ei kuulu korkeakostanussuohjaan, häätyy maksaa koko kostanuksen itte.

Joilaki metesiinilä saattaa olla rajotettu sybvensjuuni. Se merkittee ette metesiini on sybvensjuneerattu vain tietyle potilasporukale eli vissin sairhauen hoithoon.

TLV:lä ja FASS:ila on veppipaikkoja missä sitä saattaa nähhä jos yks metesiini on sybvensjuneerattu eli ei.

Halviin vaihettava altternatiivi

Välistä saattaa olla monta samanarvosia altternatiivia yhteen metesiinhiin. Niitä kuttuthaan jeneerisiks metesiiniks. Net sisältävät yhtä paljon sammaa toimivaa ainetta eli ainheita ja niilä on sama vaikutus. Mutta net saattavat näyttää erinlaisilta ja sisältää eri lisäyksiä, esimerkiks konserveerinkiainetta. Net saattavat tulla eri metesiinifööretaakista ja olla eri hintasia. Nämät altternatiivit mennee aputeekissa muuttaa toishiin. Se on Metesiinivirasto joka päättää mikkä metesiinit saatethaan muuttaa muun kans.

Jos on olemassa monta jeneeristä metesiiniä ja se mitä seisoo reseptissä ei ole se halviin sillon aputeekki häätyy muuttaa siihen altternatiivhiin jolla on markkinan mataliin hinta. Se on vain se halviin altternatiivi joka on täyesti sybvensjuneerattu. Sitä saattaa valita ette ostaa tyyrhiimän metesiinin, joka seisoo reseptissä, mutta sillon sitä häätyy maksaa välikostanuksen itte, se ei kuulu korkeakostaussuohjaan. Jos ei halua saa sitä altternatiivia mitä aputeekki tarjoaa ja eikä sitä mitä reseptissä seisoo sitä saattaa valita yhen muun jeneerisen vaihtoehon. Mutta sillon sitä häätyy maksaa itte koko kostanuksen. Se on siis vain se mitä seisoo reseptissä, ja se halviin metesiini mikä on vaihettavana, jokka sisältyvät sybvensjuunhiin. Syy tähhään on ette ei kukhaan tarvitte maksaa enemän kun tarpheelista jos on monta samasta sortista erhiin hinthoin.

Jos meteesiinin syistä häätyy käyttää yhtä erikoisen faprikaatin lääkettä eli metesiiniä lääkäri saattaa ilmottaa reseptissä ette metesiiniä ei saa muuttaa. Sillon ei tarvitte maksaa sen lisäkostanuksen, jos vain metesiini kuuluu korkeakostanussuohjaan. Metesiiniset syyt saattavat esimerkiks olla ette sitä on alerkinen johonki tapletin färiainheesheen eli ette on vaikea auvasta jonku metesiiniloovan.

Perjuutin tavara

TLV päättää mikkä hinnat jällaavat, jälkhiinko metesiinifööretaakit on hakenheet hinnanmuuttoa. Metesiinin hinta saattaa, hakemuksen jälkhiin, muuttua joka kuukausi.

Kun on kysymys jeneerisistä metesiinistä kuttuthaan sitä altternatiivia joka saapi mataliiman hinnan perjuutin tavaraks. TLV ilmottaa aputeekile mikä altternatiivi on perjuutin tavara ja mihinkä net pitävät muuttaa. TLV päättää kans kahesta reservi altternatiivista mihinkä mennee muuttaa jos perjuutin tavara loppuu. Se saattaa siis vaihtella kuukauesta kuukautheen mihinkä altternatiivhiin aputeekit muuttavat.

Tarkotus perjuutin tavarala on ette net verorahat, jokka on korvamerkattuja metesiinin sybvensjuunhiin pitävät riittää niin paljon ja monele kun maholista.

Perjuutin tavara on sama jokhaisessa aputeekissa. Mutta välistä saattaa sattua ette yks aputeekki on ostanu liian paljon perjuutin tavaraa. Aputeekki saapi sillon myyä sitä seuraavalla kuukauela. Se merkittee ette tarjothaan menny kuukauen tavaraa yhessä aputeekissa ja olevan kuukauen tavaraa toisessa aputeekissa. Näilä kahela tavaroila saattaa olla erit hinnat.

Fäll ihop

Korkeakostanussuoja

Korkeakostanussuoja

Sitä maksaa korkeinthaans 2 200 kruunua vuoessa

Korkeakostanussuoja merkittee ette sitä maksaa korkeinthaan 2 200 kruunua yhen vuoen perjuutin aikana. Tämä vuosi kuttuthaan korkeakostanusperjuutiksi.

Korkeakostanussuoja jällaa metesiinile jota saathaan reseptilä ja mitä TLV on päättäny ette se pittää olla sybvensjuneerattu. Tämä jällaa kans kulutusartikkelile mitä saathaan sellaisela niin kututula apuneuvokortila.

Sitä maksaa sellaisen niin kututun omakostanuksen suuriimale osale metesiinistä, joka kerta kun noutaa ulos reseptilä aina siihen asti ette pääsee 2 200 kruunhuun. Sama koskee kulutusartikkelia joita tarvithaan stomissa.

Joistaki metesiinistä sitä ei maksa yhtään omakostanusta. Jos on insyliinilä hoijettu tiabeettes sitä ei maksa mithään insyliinistä. Jos on sairhaus joka kuuluu tartuntalain alle maakäräjä maksaa koko kostanuksen metesiinistä joka vähentää tartuntaa, esimerkiks viirysestävä metesiini hiv:tä vasthaan.

Jokku maakäräjät maksavat koko eli osan omakostanuksesta vissistä metesiinistä ja vissistä potilasporukoista, esimerkiks p-pilleriä nuorile vaimoile.

Sitä ei maksa mithään kulutusartikkelista, joita tarvithaan ette antaa ruuhmiile metesiiniä ja ette itte kontroleerata oman metesineerinkin. Esimerkki sellaisesta kulutusartikkelista on pruutat ja tikut verisokkerimittauksheen.

Omakostanus korkeakostanustrapun mukhaan

Kun alottaa yhen vuoen korkeakostanusperjuutin sitä maksaa koko metesiinin ja stomiartikelitten kostanukset aina siihen asti ette yhteen räknätty summa mitä on maksanu on 1 100 kruunua. Sitten vähenee omakostanus askelheittain korkeakostanustrapun mukhaan. Jokhaisessa uuessa ostoksessa startathaan siittä kostanuksesta mitä oli saavutettu menheessä ostoksessa ja kiikuthaan ylös trapussa.

Kun on maksanu 2 200 kruunua sitä ei tarvitte ennää maksaa lissää koko korkeakostanusperjuutin loppuaikana. Yks eelytys on ette tämä jällaa on ette net metesiinit mitä sitä noutaa ulos kuuluvat korkeakostanussuohjaan. Kun korkeakostanusperjuuti loppuu alotethaan uuela perjuutila seuraavassa ostoksessa, riippumatta missä sitä on korkeakostanustrapussa.

Näin toimii korkeakostanustrappu

Yhteen räknätty
metesiinikostanus

 

 

 

 

Sitä maksaa enniiten

5 400

 

 

 

 

2 200

3 900

 

 

 

90% rabattia

2 050

2 100

 

 

75% rabattia

1 600

1 100

 

50% rabattia

1 100

 

0% rabattia

 

 Tabelli näyttää kuinka korkeakostanussuoja antaa askeilthaan matalaman kostanuksen.

Erikoisia elintarvikheita lapsile

Elintarvikheet, jokka on tarkotettu lapsile alle 16 vuotta, ja joila on vissiä sairhauksia, esimerkiks glyyttenintuleransi, on sybvensjuneerattuja. Elintarvikheet kirjotethaan ulos sellaisessa niin kututussa elintarvikeanviisnkissä ja sen saapi noutaa ulos korkeinthaans 90 päivää kerrala. Sitä maksaa 120 kruunun omakostanuksen joka kerta, mutta tämä kostanus ei räknätä mukhaan korkeakostanussuohjaan.

Kuinkas paljon saapi ostaa kerrala?

Ei mene ostaa vaikka kuinka paljon korkeakostanussuojan raamissa. Se määrä mitä saapi ostaa pittää olla tarkotettu ette se kestää aina 90 päivhään asti, siis suunile kolme kuukautta. Preventiivimeeteli, esimerkiks p-pilleri ja p-pruutat, on poikkeuksia ja ei ole mukana tässä kolmen kuukauen säänössä.

Jos saapi noutaa ulos reseptilä monta kertaa sillon uusi osto mennee tehhä vasta kun on menny kaks kolmas ossaa siittä aijasta kun metesiinin on räknätty riittää aiemasta ostosta. Esimerkiks jos on noutanu ulos metesiiniä kolmen kuukauen käythöön sillon se häätyy siis olla kulunu kaks kuukautta ennenku saapi ulos reseptilä uuesti.

Sitä saattaa saa ostaa suureman määrän yhessä ostossa, mutta sillon sitä häätyy maksaa täyen hinnan siittä määrästä joka ylittää kolmen kuukauen käyttöä. Jos lääkäri on kirjottanu resephtiin ette se häätyy mennä vissi aika ostoksitten välissä sillon sitä ei saa ulos metesiiniä useamin kun lääkäri on maininu.

Jos on erikoisia syitä, esimerkiks jos aikoo olla ulkomaila pitemän aijan, sitä saattaa noutaa ulos metesiinä korkeakostanussuojan raamissa pitemän aijan kun kolme kuukautta. Mutta sillon sitä häätyy osata näyttää ja totistaa sen, esimerkiks matkustustokymentilä.

Koskas korkeakostanussuoja jällaa?

Ennen kun korkeakostanussuoja jällaa häätyy sillä, joka kirjottaa ulos metesiinin, olla hänen työpaikka mainittuna ja luettavana reseptin viivakootissa. Jos resepti koskee metesiiniä missä on rajotettu sybvensjuuni sillon häätyy uloskirjottaja kans markkeerata resephtiin ette korkeakostanussuoja jällaa.

Korkeakostanussuoja jällaa sille joka assuu eli on työntekijä Ruottissa eli se jolla on euruuppalainen siukkavakkuutuskortti muusta EES-maasta eli Schweizistä. Sen euruuppalaisen siukkavakkuutuskortin pittää näyttää ylös lääkärinkäynissä ja aputeekissa. Ruottila on kans sopimus vissitten maitten kans jokka on Euruupan ulkopuolela: Algeriet, Australia ja Kanadan osavaltio Quebec. Mikä merkittee ette metesiinietu jällaa näitten maitten kansalaisile, jos net tarttevat metesiiniä kun net on Ruottissa.

Kaikila lapsila alle 18 vuotta, jokka on samassa hyyshollissa, siis jokka on kirjotettuna saman asunon atreshiin, on yhteinen korkeakostanussuoja. Se merkittee ette kaikki lasten omakostanukset räknäthään yhteen. Se merkittee ette biolookiset siskot, jokka on kirjotetut eri atresissa saavat kans itte kukin oman korkeakostanussuojan.

Korkeakostanuksen taattapaasi

Sitä ei tarvitte itte pittää selvilä kuinka paljon on ostanu. Niin kututussa korkeakostanuksen taattapaasissa, jota Ehälsomyndigheten käsittellee, rejistreerathaan kaikki ostot korkeakostanussuojan raamissa. Systeemi pittää selvilä kuinka paljon sitä on maksanu itte omakostanusta ja räknää ulos kuinka paljon rabattia se tullee korkeakostanustrapussa joka kerta kun ostaa jotakin. Kaikki aputeekit on liitetty samhaan taattapaashiin ja siis se ei merkitte mithään missä aputeekissa tekkee ostoja.

Se on vapaehtoista ette liittyä korkeakostanuksen taattapaashiin. Se mitä rejistreerathaan taattapaashiin on nimi, henkilönumerot, ostopäivä, missä aputeekissa on nouvettu resepti, kuinka paljon sitä on maksanu, se summa mitä on saavuttanu korkeakostanussuojassa ja starttipäivä korkeakostanus perjuutissa. Informasjuuni mitä rejistreerathaan käytethään vain sen takia ette saapi oikean rabatin. Ei yhtään tietoa tule rejisterhiin mitä metesiiniä on saanu eli mikä lääkäri on kirjottanu reseptin.

Sitä saattaa koska hyvänsä tahtoa ulosveoksen korkeakostanuksen taattapaasista ja pääsee näkheen mikkä tiot on ittestä ja niistä lapsista kenestä sitä on huoltaja. Sen tekkee täyttämällä ja lähättämällä yhen planketin Ehälsomyndigheten, mistä kans saattaa saa planketin.

Valita ette pysyä ulkopuolela

Sitä saattaa valita ette olla ulkopuolela korkeakostanuksen taattapaasia. Sillon saapi kuitin mikä aputeekissa kuttuthaan korkeakostanustoistus kun ostaa metesiiniä korkeakostanuksen raamissa. Korkeakostanustoistuksessa näkkee minkä omakostanuksen kokonaissumman sitä on maksanu itte. Se on tärkeä ette säästää sen viimisen korkeakostanustoistuksen ja näyttää sen reseptin kans kun pittää ostaa metesiiniä. Aputeekki tarvittee tietää millä astheela korkeakostanustrapula sitä on ja sillä tavala antaa oikean rabatin.

Fäll ihop
Skriv ut
Publicerad:
2012-04-18
Redaktör:

Kirjottaja ja retaktööri: 

Åsa Schelin, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Tarkistaja: Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket – Hammashoito- ja Metesiinieuittenvirasto