Prostaatan kuospruuvi – prostaattabiopsi
Vävnadsprov av prostata - prostatabiopsi

Ylheistä

Kuospruuvi (vävnadsprov) prostaatasta, eli prostaattabiopsi, merkittee ette lääkäri ottaa hyvin pieniä palasia prostaatan kuosta ja sitten se saattaa niitä tutkia.

Sitä saattaa saa tehhä pruuvin sen takia ette lääkäri haluaa tutkia jos on kanseriselliä prostaatta rauhasessa.

Pruuvi lähätethään laburatuuriymhiin missä se analyseerathaan. Lääkäri ilmottaa sitten tulokset pruuvista.

Valmistautumista

Kuospruuvin yhteyessä sitä saapi tavalisesti yhen anttibiotikkatapletin. Välistä sitä saapi matkhaan yhen anttibiotikkatapletin kotia jonka saapi ottaa muutaman tiiman tutkimuksen jälkhiin. Se on hyvin tärkeä ette ottaa tapletit koska net estävät infeksjuunia.

Jos on alerkinen johonki sortin anttibiotikhaan sillon se on tärkeä ette selittää sen ennen tutkimusta.

Jos on tiabeettes, syntymävika syämessä, eli jonkinlainen vaiva syänklaffitten kans sillon se on tärkeä ette sitä ilmottaa hyvässä aijassa ennen tutkimusta vasthanothoon. Se koskee kans jos sitä on veriohentava metesiinin eli korttisoonitapletin hoijossa.

Just ennen tutkimusta sitä käypi tualetissa ja tyhjentää suolen ja ploosan.

Kuinkas tutkimus tehhään?

Tutkimuksen aikana sitä makkoilee vasemalla puolela britsilä. Lääkäri alottaa tuntemalla prostaattaa viemällä sormen peräsuolheen. Sitten viethään yltraäänisavva varovaisesti muutaman senttimetrin peräsuolheen. Se ei ota kipeästi mutta saattaa tuntua ilkeältä. Yltraäänisavvassa on kanaali jonka kautta lääkäri viepi neulan sisäle millä otethaan pruuvia prostaatasta. Suuriin osa kokkee vain hyvin pientä kipua eli ei yhtään kipua. Mutta jos pittää ette se ottaa kipeästi sitä saattaa saa paikalispuututuksen.

Tutkimus ottaa suunile vartin.

Kuinkas sitä voipi jälkhiin?

Se on tavalista ette sitä jälkhiin saapi verta siemennestheesheen (sädesvätska), kusheen, eli ulostuksheen (avföring). Se ei ole merkkinä ette jotakin on väärin. Sitä saattaa kans tuntea vähän kipua ja suorhaan jälkhiin tuntea kusihoppua.

Pruuvit otethaan prostaatta rauhasesta

Prostaatta on rauhanen joka on ympäri kusiröörin ylä ossaa varsin kusiploosan alla. Prostaatta rauhasen fynksjuuni on ette luoa kuljetusnestettä spermiele. Sitä saattaa saa jättää prostaatan kuospruuvia mitä sitten tutkithaan jos niissä on kanseriselliä.

Kuospruuvi on hyvin pieniä kuospalasia joita otethaan ja tutkithaan. Kuospruuvi kuttuthaan kans biopsiks.

Ensiks tehhään muita tutkimuksia

Se on olletikki kahessa tilantheessa kun kuospruuvia pruukathan ottaa. Ensimäinen on jos se niin kuttuttu PSA-arvo on noussu. PSA on yks aine jota prostaatta prutyseeraa ja levittää verikulkhuin. Tavalisela verikoela PSA-arvo kontroleerathaan. PSA-arvo saattaa olla noussu jos on prostaattaisonus. Muut syyt korkeamphaan PSA-arvhoon saattaa olla jos on infeksjuuni eli tulehus prostaatassa, mutta kans jos on prostaattakanseri. Noussu PSA siis ei ole varma merkki prostaattakanserista.

Toinen tilane on kun on kovenus prostaatassa, mikä saattaa olla merkki prostaattakanserista. Sen koveman alueen lääkäri saattaa huomata tuntemalla prostaatta rauhasta sormela peräsuolen kautta. Prostaatta on muutaman senttimetrin peräsuolenreijästä ja tivhiisti suolen etuseinän läheisyyessä. Tavalisesti prostaatta tuntuu sileältä.

Kuospalaset tutkithaan mikruskoopissa

Net kuospalaset jokka otethaan prostaatta rauhasesta lähätethään mikruskooppisheen tutkimuksheen joka antaa vastauksen jos on kanseria prostaatassa eli ei. Kanserikuos arvostelthaan sitten yhen skaalan mukhaan mitä kuttuthaan Gleason.

Anttibiotikka tärkeä valmistautumisessa

Kuospruuvin yhteyessä sitä saapi tavalisesti yhen anttibiotikkatapletin. Välistä sitä saapi matkhaan yhen anttibiotikkatapletin kotia jonka saapi ottaa muutaman tiiman tutkimuksen jälkhiin. Se on hyvin tärkeä ette ottaa tapletit koska net estävät infeksjuunia. Jos on alerkinen jonku sortin anttibiotikhaan, esimerkiks pensiliinhiin, on tärkeä ette ottaa yhteyttä sen kliniikan eli vasthaanoton kans missä tutkimus tulthaan tekemhään.

Metesineerinki saatethaan tarvita muuttaa

Jos sitä käyttää verenohentavaa metesiiniä kun Waran tyyppiä sitä pittää ilmottaa vasthaanotole sen vähhiinthääns viikon ennen tutkimusta. PK-arvo veressä häätyy keritä korisjeerata, siis ette veri saattaa hyytyä kun tavalisesti. Se on lääkäri joka on ortineeranu Waranin joka pittää valvoa ette tuusi vähenethään ennen tutkimusta.

Vasthaanotto häätyy saa tietää hyvässä aijassa jos on vika syänklaffissa, syntymävika syämessä eli klaffipruteesi. Sama asia jällaa jos on ollu bakteerieinfeksjuuni syänklaffissa. Jos on tiabeettes eli korttisoonitapletin hoijossa net on kans tärkeä ette ilmottaa vasthaanotole. Anttibiotikkahoito häätyy sovittaa jokhaisen henkilön erikoishiin vaivhoin.

Tutkimus mennee kätevästi

Itte tutkimus ottaa suunile vartin ja saatethaan useasti tehhä ilman puututusta. Se on aika yksinkertanen ja kätevä tutkimus mitä kohta kaikin saattavat tehhä.

Just ennen tutkimusta sitä menthään tualethiin tyhjentämhään suolen ja ploosan. Muutamissa sairaloissa sitä on saattanu ennen tutkimusta saa yhen niin kututun mikrulavemangin, jonka sitä on pitäny ottaa kotona.

Kun sitä tutkithaan sitä makkoilee vasemala puolela britsin päälä. Ruuhmiin alaosa on paljas ja hantuuki peittää alapään. Lääkäri alottaa tuntemalla prostaattaa sormela peräsuolen kautta. Prostaatta on tavalisesti tasanen, kiinteä ja vähän elastinen. Jos prostaatta tuntuu kovemalta ja möyhkysemältä kun tavalisesti se saattaa olla merkki kanserista.

Yltraääni antaa kuvan prostaatasta

Sitten tutkithaan prostaattaa yltraäänen avula. Niin kuttuttu yltraäänisavva viethään varovaisesti vähän matkaa peräsuolheen, ja läääkäri käyttää muutaman minuutin ette tutkia prostaattaa. Yltraäänisavva on noin 20 senttimetriä pitkä, mutta vain sen kärkiosa viethään sisäle muutaman senttimetrin. Savvan tiameetteri on suunile 2,5 senttimetriä.

Savva sisältää yhen yltraäänisäntarin. Se lähättää yltra-aaloja jokka sitten reflekteeraintuvat ruuhmiin sisäishiin orkaanhiin. Yltraääniaalot viethään taatturhiin joka muuttaa net kuviks, jota lääkäri sitten saattaa kattoa kuvasjärmissä. Kuva on mustavalkonen ja kuvvaa prostaattaa läpileikattuna.

Kuosta otethaan ulos biopsineulala

Sen jälkhiin otethaan kuospruuvia rauhasesta. Yltraäänisavvassa on kanaali mihinkä biopsineula viethään sisäle. Neula on muutama millimetriä tiameetterissä. Se painethaan suolen liimakalvon läpi ja sitte prostaathaan. Yltraäänikuvala, joka on kuvasjärmissä, lääkäri saattaa sihata neulan ette se tullee täysin oikehaan paikhaan.

Neulassa on säiliö joka kätevästi painethaan prostaathaan ja täytethään prostaattakuoksela. Usseimiten lääkäri painaa monta kertaa ette saa pruuvia monesta prostaatan paikoista. Se on tavalista ette otethaan pruuvia kaheksan ja kahentoista välissä.

Saattaa tuntua ilkeältä

Itte yltraäänisavva ei anna kipua mutta saattaa tuntua vähän ilkeältä. Kun se painethaan prostaattaa vasthaan sitä saattaa tuntea kusihoppua. Sen takia on hyvä ette on tyhjentäny rakon eli ploosan ennen tutkimusta. Kun kuospalaset otethaan ulos biopsineulala se saattaa tuntua ilkeältä ja välistä ottaa kipeästi. Kohta kaikin jokka on olheet mukana pruuviotossa kokevat ette net on vain tuntenheet hyvin pientä kipua eli ei yhtään kipua. On maholista saa paikalispuututuksen jos kipu tullee liian suureks.

Hyvä ajatella jälkhiin tutkimuksen

On hyvä ette juopi paljon ja viruttaa rakon eli ploosan puhtaaks ja sillä tavala välttää kusitien infeksjuunin.

Komplikasjuunit ja riskit

Verta siemennestheessä, kusessa ja ulostheessa on tavalista jälkhiin tällaisen tutkimuksen ja ei ole merkkinä ette jotakin on vikkaa. Sitä saattaa kans tuntea vähän kipeää ja tuntea ette on kusihoppu suorhaan perhään.

Verta siemennestheessä saattaa sattua pitemän aijan, välistä monta viikkoa. Verta kusessa ja ulostheessa pruukaa mennä yli muutamassa päivässä.

Vaikka on saattu anttibiotikkaa ehkäisevässä tarkotuksessa sitä saattaa välistä saa infeksjuunin joka tullee bakteeristä. Riski on suuriin viikon aijan jälkhiin tutkimuksen. Jos on korkea feeperi ja tuntee ette on kipeä pittää suorhaan kontaktata lääkärin eli hakeutua akyythiin.