Saattaa olla montaki syytä miksi haluaa tehhä abortin. Se saattaa olla ette sitä ei tunne olevan valmis. Ette sitä pittää ette sitä on liian nuori eli ette se ei sovi omhaan elämhään justhiins sillon. Piian se kenen kans on raskhaana ei ole se kenen kans haluaa saa lapsia.
On oikeus tehhä abortin ilman selvityksiä kenelekhään miksi sitä haluaa tehhä sen, riippumatta syystä. Niin se seisoo aborttilaissa. On kans oikeus muuttaa mieltä koska hyvänsä ennen itteä aborttia.
Jos tekkee abortin se ei merkitte ette on vaikeampi tulla raskhaaks tulevaisuuessa. Eikä ole ikäraijaa abortin tekemisheen.
Ennen aborttia
Sillä, joka ajattellee tehhä abortin, saattaa olla paljon kysymyksiä, ja sillon saattaa olla hyvä ette puhua jonku kans. Abortin yhteyessä tarjothaan aina tukea ja apua, sekä ennen ette jälkhiin. Jos on se joka on tehny jonku raskhaaks saattaa saa kohata jonku kenen kans saattaa puhua, jos haluaa.
Tyär päättää
Se on aina hyvä puhua sen kans jonka on tullu raskhaaks kuinka haluthaan tehhä. Jos se mennee se on kans hyvä jos saattaa tehhä sen päätöksen yhessä. Mutta jos ei olta yksmielisiä se on aina se raskhaana oleva tyär, joka päättää, jos hän tekkee abortin eli ei. Se joka on tehny jonku raskhaaks ei saa yksin ottaa päätöksen jos pittää tehhä abortin eli pittää lapsen.
Olla partneri sille joka tekkee abortin
Riippumatta jos päätös abortista on yhteinen eli ei, se saattaa olla raskas kokemus partnerile. Sekä abortin ja nuoritten vasthaanotoissa saattaa kohata jonku kenen kans saattaa puhua, yksin eli molemin yhteisesti.
Jälkhiin abortin saattaa tuntea sekä helpotusta ette ikävää. Tuntheet ja ajatukset saattavat vaihtella aijan kans ja välistä net tulevat pitkhään jälkhiin abortin.
Vaikka on menny pitkä aika saattaa ottaa yhteyttä esimerkiks nuoritten vasthaanoton kans, jos haluaa puhua siittä mitä tuntee.
Koskas saattaa tehhä abortin?
Aina 18 viikhoon asti on oikeus tehhä abortin ilman ette tarttee selittää sitä kelheen minkä takia sitä haluaa tehhä sen.
Jälkhiin 18:n raskhausviikon häätyy olla lupa Sosiaalihallitukselta ette saa tehhä abortin. Sellaisen luvan saapi vain jos on erikoisia syitä aborthiin. Esimerkkiä sellaisesta: jos on hyvin nuori, on prupleemia viinan eli trookitten kans, on raiskattu eli ette syntymättömällä lapsela on joku vakava vika eli väärin kehittyny joku ruuhmiinosa.
Missäs abortin tehhään?
Abortti tehhään aina sairalassa eli muissa spesialistikliniikoissa. Esimerkiks ei mene tehhä aborttia nuoritten vasthaanotossa. Mutta jos tietää ette on raskhaana ja ajattellee ette tehhä abortin saattaa ottaa yhteyttä nuoritten vasthaanoton kansa missä saapi neuvoa. Saattaa kans mennä huoltosentraalhiin/huoltokeskuksheen (vårdcentral) eli jynekolookhiin. Net saattavat kans auttaa sinua ottaa yhteyttä abortin vasthaanoton eli sairalan kans.
Sitä saattaa kans itte soittaa suorhaan abortin vasthaanothoon ja varata aikaa. Jos tietää ette sitä haluaa tehhä abortin se saattaa olla hyvä varata yhen aijan niin kätevästi kun maholista koska se välistä saattaa olla oottamisaikaa joissaki vasthaanotoissa.
Kunkas abortti tapahtuu?
Abortin mennee tehhä monela eri tavala. Millä tavoila sen mennee tehhä riippuu siittä kuinka kauas raskhaus on menny. Tapa millä saathaan selvile millä raskhausviikola olthaan, on ette lähteä räknäämhään mensin ensimäisestä päivästä. Siis ei räknätä ittestä tapahtumasta kun raskhaus alkoi.
Viikko yheksän lophuun
Aina viikko yheksän lophuun asti saattaa tehhä abortin metesiinin avula. Sitä kuttuthaan metesiinin abortiksi. Jossakin paikoissa se keino käytethään aina viikko kakstoistan lophuun. Sillon saapi tapletin abortin vasthaanotossa, se ei ole sama kun akyytti-p-pilleri. Jälkhiin ko on ottanu tapletin saapi mennä kotia.
Yks kaks päivää jälkhiin tulthaan takasi vasthaanothoon missä saathaan uuen metesiinin, taplettina minkä nielthään eli jonka viethään emättimheen (slida). Sitä jääthään sitten vasthaanothoon ja muutaman tiiman päästä alkaa vuotamhaan verta ja raskhaus lykäthään ulos. Se saattaa ottaa kipeästi, mutta siinä taphauksessa sitä saapi kivunlieventämistä ja myöhemin samana päivänä saattaa mennä kotia.
Se mennee kans tehhä loppuosan abortista kotona, sellainen niin kuttuttu kotiabortti. Sillon sitä saapi toisen vuoron taplettia mitä otethaan kotona. Jos haluaa tehhä kotiabortin sitä häätyy olla vähhiinthääns 18 vuotta ja joku muu raavas häätyy olla myötä.
Jonku viikon jälkhiin abortin tehhään uuestikäynti jynekolookin eli paarmurskan tykönä missä tehhään raskhaustestin ja selitethään kuinka sitä voipi. Se on vasta sillon kun metesiinin abortti nähhään täysin tehtyks ja valmhiiks. Välistä tehhään kans tutkimus missä kontroleerathaan ettei ole jäänöksiä esimerkiks istukasta (moderkaka) jäljelä kohtuussa (livmoder). Jos on niin tarvithaan saattaa tehhä sellaisen niin kututun krappauksen ja sillon imethään net osat mitä on jäljelä varovaisesti poies. Jos tarvithaan tehhä sen sitä sillon nukutethaan.
Viikko 12:n lophuun asti
Aina viikko 12:n lophuun asti saattaa tehhä mitä kuttuthaan kiryrgisen abortin. Se mikä sillon tehhään on krappaus. Itten leikkauksen aikana sitä on nukutettu. Lääkäri viepi sisäle yhen instrymentin kohtuusheen. Instrymentti on liitetty yhteen konheesheen joka immee. Varovaisesti imethään fusteri ja istukan ulos kohtuusta. Itte abortti ottaa noin 20 minuuttia. Jälkhiin sen jääthään vasthaanothoon muutamaks tiimaks leppäämhään. Joku viikko myöhemin saattaa välistä olla hyvä ette käyä uuesti puhumassa.
Jälkhiin viikko 12 ja viikko 18:n lophuun asti
Jälkhiin viikko 12 häätyy tehhä abortin kahessa askelheessa. Sillon saapi ensiks metesiiniä vasthaanotossa, jokka on saman sortin tapletit kun mitä käytethään varhaisessa abortissa. Kaks päivää jälemin tulthaan takashiin vasthaanothoon ja saathaan uutta metesiiniä, joka pannee käynthiin kohtuun vetämykset (sammandragning) niin ette fusteri pikku hiljaa lykäthään ulos.
Sen saattaa verrata miinisynnytyksheen ja saattaa ottaa kipeästi samala tavala kun synnyttää lasta. Se aika joka mennee tässä saattaa vaihtella, muutamasta tiimasta monheen päivhään, mutta usseimiten se tapahtuu yhessä vuorokauessa. Sen aijan sitä on sairalassa. Kun abortti on valmis lääkäri tarkistaa kohtuun. Jos on jäljelä istukkaa pittää välistä tarvita kravata kohtuuta. Joku viikko jälkhiin abortin saapi välistä tehhä uuen käynin.
Jälkhiin viikko 18 ja viikko 22:n lophuun asti
Jälkhiin viikko 18 ei saa tehhä aborttia muuten kun jos on erikoiset syyt siihen. Abortti tehhään sillon samala tavala kun jälkhiin viikko 12
Mitäs abortti maksaa?
Abortin kostanus saattaa vaihtella riippuen missä paikkaa maassa assuu. Monessa paikassa ei tarvitte maksaa mithään jos on alle 20 vuotta. Jos häätyy maksaa se maksaa noin 300 kruunua riippumatta kuinka vanhaa on. Jos haluaa tietää tarkoin mitä se maksaa missä itte assuu saattaa kysyä joltaki nuoritten vasthaanotossa eli paarmurskan vasthaanotossa. Se mennee kans hyvin ette ottaa yhteyttä abortin vasthaanoton kans.
Häätyväkkö vanheemat eli huoltajat saa tietää?
Vasthaanoton persunaalilla on vaitiolovelvolisuus. Mutta jos pittää tehhä abortin on hyvä ette on joku joka saattaa olla tukena sekä ennen ette jälkhiin abortin. Jos on nuori, persunaali pruukaa esittää ette vanheemat eli muut huoltajat saavat tietää ette aikoo tehhä abortin. Jos ei mene selittää siittä kotona ette aikoo tehhä abortin saattaa piian selittää sen jollekin muule raahvaale kenheen on luottoa. Se saattaa olla raavas sisko/veli, sukulainen, kyraatturi, eli koulun siukkasysteri eli joku muu joka saattaa olla tukena.
Jos vanheempia eli muita huoltajia kontaktathaan arvostelthaan eriksheen joka taphauksessa ja riippuu muun muassa siittä mitä sitä itte haluaa, muista seikoista ja kuinka vanhaa sitä on. Sen lähempänä 18 vuotta sitä on sen vähemin on yhelä vanheemalla eli huoltajalla syytä tietää omista kontaktista hoijon kans. Usseimiten se mennee keskustella sen persunaalin kans ketä kohtaa ja tulla päätöksheen kuinka tehhään asiassa. Jos vanheemat eli huoltaja kontaktathaan sillon sitä itte saapi aina ensimäiseks tietää sen.
Jos se on niin ette omat vanheemat eli huoltaja ei mishään nimessä saa tietää ette sitä haluaa tehhä abortin, koska se saattais saa seurauksia ette jotakin tapahtuu ittelekin, sillon hoitopersunaali ei ota yhteyttä niitten kans. Ette tehhä abortin ei piä merkitä ette sitä joutuu tilantheesheen missä sitä saattaa joutua kehnoin olhoin eli loukkaintuu jollakin tavala. Sillon saattaa saa apua kyraatturilta eli muulta tukihenkilöltä sen eestä.
Abortin jälkhiin
Abortin jälkhiin ensi seuraavat päivät on hyvä levätä. Ensi päivinä ja jopa rapea viikon saattaa olla särkyä ja kipeää, vähän kuin menssärky. Viikot jälkhiin abortin saattaa vuotaa verta, suunile kuin on mensi eli piian vähän enemän. Kuinka pitkhään vuotaa vaihtelee henkilöstä henkilhöön ja riippuu mm. siittä minkälaisen abortin sitä on kokenu. Niin pitkhään kun vuotaa ei piä pittää seksiä, käyttää tamponkia eli paatata, koska sillon saattaa saa infeksjuunin. Suunile neljän ja välistä kuuen viikon jälkhiin saapi takashiin mensin.
Abortin jälkhiin jokkut saattavat tuntea helpotusta ja toiset tuntevat ikävyyttä. Sitä saattaa kans vaihtella näitten tuntheitten välissä ja välistä net tulevat pitkhään jälkhiin abortin.
Vaikka on menny pitkä aika silti saattaa ottaa yhteyttä vasthaanoton kansa ja puhua siittä mitä tuntee. Sen mennee tehhä vasthaanotossa missä abortin tehtiin, eli esimerkiks nuoritten vasthaanotossa.
Välistä se saattaa riippua siittä ettei sitä ole tuntenu ittens valhmiiks, ette sitä on liian nuori eli ettei se sillon just sovi omhaan elämhään. Piian se jonka kans on tullu raskhaaks ei ole se kenen kans haluaa saa lapsia. Riippumatta syystä on oikeus saa tehhä abortin ilman selvittämättä syitä kelheen muile. Sen lukkee aborttilaissa. On oikeus kans ette muuttaa mieltä koska vain ennen itteä aborttia. Ei ole yhtään ikäraijaa koska saapi tehhä abortin.