Ahistus on reaksjuunia hermosysteemissä, joita sitä itte ei saata kontroleerata. Se on hyvä tietää ette ahistus ei ole vaaralista ja ette se aina mennee yli vähän aijan päästä.
Saattaa tuntua koko ruuhmiissa
Kun on ahistuksessa sitä tuntee olevan hyvin pölössä ja levottomana. Se on voimakas tunne, jota saattaa tuntea koko ruuhmiissa. Samala kun tullee levottomaks syän saattaa lyöä hopumpaa ja kovemin, hengitys tullee kätevämäks ja mysklerit vetävät kokhoon. Sitä alkaa hikeämhään, päätä huimaa, tärisee eli voipi kehnosti, eli tuntee painoa rinnassa, niinku olis vaikea henkiä.
Ensin tunne tullee lujemaks ja lujemaks, mutta vähän aijan päästä se ei ennää kovene. Sillon sitä alkaa rentoutumhaan, ja ahistus vähenee.
Ahistus saattaa tuntua pölättävältä. Mutta se tuntuu aina rauhalisemalta vähän aijan päästä, ja se ei ole vaaralista.
Ahistus saattaa tuntua erilaiselta kerrasta kerthaan. Ja se ei ole aina niin ette sitä tietää ette sen mitä tuntee ruuhmiissa on ahistus.
Välistä käytethään sana ahistus kun tuntee ette joku on raskasta. Sanothaan ette on ahistus esimerkiks koulupruuvista eli kun on paljon tekemistä töissä. Mutta ahistus on jotakin enemän kun tämä tavalinen levottomuus, joka piian useasti johtuu stressistä.
Ei aina tiä minkä takia saapi ahistusta
Suuriin osa saapi ahistusta joskus, mutta se vaihtelee kuinka paljon ja kuinka useasti. Jokkut saavat ahistusta vain jonku ainukaisen kerran. Muut saattava kokea voimakasta ahistusta joka useasti tullee takashiin, eli ahistus joka kestää pitkhään. Sitä saattaa kans saa lyhyitä ahistuken kohtauksia jokka menevät kätevästi yli.
Välistä sitä tietää miksi sitä saapi ahistusta. Se saattaa tulla kun kokkee jotakin raskasta, niinkun ette joku tuttu kuolee. Sitä saattaa saa ahistusta jos on kokenu oikeuen loukkausta. Eli jos joku on ollu ilkeä ja häijy verkostossa, eli yrittäny pettää eli käyttää hyväksi.
Jokku saavat ahistusta ennen pruuvia eli työhaastattelua. Eli jos pittää tehhä jotakin erikoista mitä sitä tykkää on pölättävää. Se saattaa olla hyvinki raskasta, mutta sitä silti tietää miksi saapi ahistusta. Se saattaa vaikuttaa ette on helpompi käsitellä ahistusta.
Sitä saattaa kans saa ahistusta juomalla viinaa eli käyttämällä trookia.
Ahistus saattaa kans tulla tietämättä miksi, eli syistä joista sitä ei usko pitäis antaa ahistusta. Se saattaa välistä tehhä ahistuksen raskhaamaks, ja tehhä ette sitä pölkää enemän.
Ei ole olemassa selvää raijaa näitten ahistuksitten välissä. Se saattaa kans olla niin ette sitä tietää miksi on ahistusta, mutta silti pittää ette se on liian voimakas, esimerkiks jos saapi syänlyöntiä, huimausta ja hikkoilua ennen pruuvia eli tenttoja.
Vaikuttaa unheen ja tuntheishiin
Ahistus saattaa tehhä ette on vaikea rentoutua ja nukkua hyvin. Sitä saattaa herätä yölä ja sillä tavala saa unen häiriintymhään, eli saa liian vähän unta. Ahistus saattaa kans tehhä ette sitä tullee levottomaks, kärsimättömäks ja tullee helpola äreäks, eli sitä saattaa tulla ikävhiin ja alkaa itkemhään.
Ahistus ahistuksesta
Ahistus saattaa antaa niin vahvoja tuntheita ja reaksjuunia ruuhmiissa ette sitä saattaa uskoa ette sitä on kuolemassa eli tulossa hulluks. Se saattaa olla niin raskasta ette sitä tekkee kaiken ette välttää sen tapahtumhaan uuesti. Sillon sitä saattaa saa ahistusta pölöstä ette saa ahistuksen. Sitä kuttuthaan toive- eli ototusahistukseks.
Sitä saattaa olla levoton koska sitä pölkää saa ahistuksen kun muita on mukana, ja pittää ette se on vaikea selittää siittä. Se saattaa tehhä ette sitä alkaa välttämhään kohata henkilöitä, joita sitä oikeasthaan haluaa kohata eli tehhä asioita mitä sitä oikeasthaan haluaa tehhä. Ahistuksen pölkö tekkee ette sitä on rajotettu arkipäivän elämässä.
Ette välttää sellaista mitä sitä uskoo antaa ahistusta ei ole hyvä, koska se saattaa sinänsä tehhä ahistuksen pahemaks. Sen eestä pittää hakea apua varhain. On olemassa hyvä apu.
Mitäs saattaa tehhä itte?
Se mennee päästä poies ahistuksesta. Useasti sitä saattaa löytää omia keinoja millä hantteeraa oman ahistuksen. Tässä on muutama tipsi.
- Se pruukaa auttaa ette selittää omasta ahistuksesta jollekin kenheen on luottoa ja tuntee turvaa. Antaa sanoja omile raskhaile tuntheile saattaa tehhä helpomaks ette ajatella ja ymmärtää niitä.
- Monele auttaa kans ette kirjottaa raskhaista tuntheista, eli maalata eli luoa muila tavoila.
- Stressi saattaa lisätä ahistusta. Jos on stressaintunu on hyvä ajatella millä tavala sitä saattaa vähentää stressiä, ja sen kautta kans vähentää ahistusta.
- Sitä saattaa kans träänata rentoutumista. Internetistä mennee latata alas eli ostaa CD:n aputeekista.
- Ahistus tekkee ette sitä useasti nukkuu kehnomin. Mutta jos pystyy nukkumhaan hyvin se saattaa lieventyä. Sen takia on tärkeä ette yrittää nukkua kunnola.
- Ahistus saattaa lieventyä jos liikkuu, motsjuneeraa, träänaa eli marsii.
- Jos polttaa, käyttää nuuskua, juopi viinaa eli paljon kaffia sitä saattaa yrittää vähentää niitä ja kattoa jos se auttaa. Paljon nikutiinia ja kofeiinia saattaa lisätä ahistusta ja tekkee ette sitä nukkuu kehnomin.
- Sitä saattaa lukea ahistuksesta eli saa tipsiä muilta, esimerkiks internetissä. On olemassa föreeninkiä mihinkä saattaa mennä matkhaan ja jokka tukeaavat tipsilä ja neuvoila.
- Jos haluaa puhua jonku kans, saattaa soittaa johonki niihin telefuunijuurhiin mitä on olemassa.
Ei piä juoa viinaa eli ottaa muita trookia sen takia ette lieventää ommaa ahistusta. Se saattaa tuntua ette se auttaa vähäksi aikaa, mutta ahistus tullee takashiin ja sillon se saattaa tulla vielä pahemaks.
Minkäs avun saattaa saa?
Sitä saattaa saa apua ette löytää keinoja millä ottaa poies ahistuksen. Tavalisiin hoito on jonkinlainen puheterapii, metesiini eli rentoutuminen.
Se mikä soppii yhele henkilöle piian ei sovi toisele. Sen takia on tärkeä ette saapi apua joka on sovitettu oman tarpheitten mukhaan.
Sitä saattaa alkaa kontaktaamalla nuoritten vasthaanoton, koululaisenterhveyen eli hoitosentraalin. Jos tarvittee se jota kohtaa saattaa auttaa saahmaan kontaktia esimerkiks psykolookin eli lääkärin kans.