Matalapaine tullee ja mennee elämässä. Ei tarvitte pölätä ette laskea nekatiivisia ajatuksia ja tuntheita framile. Jos yrittää välttää sellaisia tuntheita kun net tulevat saattaa saa sen eestä vain enemän vaivaa ja ahistusta. Jokku asiat häätyy saa tuntea ja välistä se häätyy ottaa aikaa.

Välistä tietää miksi

Välistä se saattaa olla jotakin mitä sitä tekkee joka pannee matalhaan olhoon. Se saattaa esimerkiks olla ette on tullu loppu sen kansa kenen on ollu yhessä, ette vanheemat pitävät erkaintua ja siirtyä toisista, eli muita prubleemia perheessä ja kaveritten kans.

Saattaa kans tulla matalapaine jos elämä muuttuu jollakin tavala, esimerkiks jos siirtyy, muuttaa koulua, eli kun alkaa jymnaasiheen eli töihin.

Usseimiten sitä pärjää tämän tyyppisitten vaikeuksitten kans itte eli kaveritten ja perheen avula, vaikka se saattaa tuntua hyvinki raskhaalta kun se tapahtuu.

On kans tavalista ette tuntee matalaa oloa vaikka ei ole tapahtunu mithään kummalisempaa. Jos esimerkiks on stressattu eli on vaikea nukkua koska on raskasta koulussa eli töissä, sillon saattaa tulla vaivoja, surua ja matalaa oloa. Ajatuksia seksualisuuesta, kuinka sitä pittää olla ja kuinka ruumis kehittyy saattavat olla raskasta kokea. Tyttäret saattavat tulla matalapainheesheen muutama päivä ennen mensiä. 

Ei näy aina ulkoapäin kuinka sitä voipi

Useasti kaverit, vanheemat, opettajat eli muut ei ymmärä kuinka sitä toela voipi. Ei se ole varma ette se näkkyy ulospäin, vaikka sitä itte pittää ette se pitäis näkyä.

Jos on matalapainheessa saattaa tulla äreämäksi ja suuttua helpomin. Sillon ihmiset sinun lähelä saattavat huomata ette sitä on vihasempi, mutta piian net ei ymmärä ette syy siihen onki ette olthaan surussa ja matalassa olossa. Sen takia se sattaa olla hyvä ette yrittää selittää kuinka sitä tuntee niin ette sillä tavala saapi apua ja tukea. Puhumalla jonkun kans sitä useasti oppii ymmärtämhään itteä paremin.

Mitäs saattaa tehhä itte?

Sitä saattaa itte vaikuttaa siihen kuinka voipi. Sitä voipi paremin ja jaksaa enemän, jos liikkuu, piian träänaa säänölisesti, kun jos ei tehe sitä. On kans tärkeä hyvin voinin takia ette syöä hyvin ja säänölisesti ja ette nukkuu tarpheeks paljon. Sillon sitä paremin saattaa käsitellä asioita jokka välistä tuntuvat raskhaalta. On maholista tulla jopa väsynheeks sekä liian vähän ja liian paljon nukkumisesta.

On monta asiaa joita on hyvä ajatella, jos jo on matalapainheessa:

  • Sitä voipi paremin tekemällä sellaista mistä tykkää ja esimerkiks kohata kaveria. Mutta sitä saattaa kans tarvita olla itteksheen jos voipi kehnosti.
  • Se saattaa auttaa kun motsjuneeraa. Esimerkiks kävvä marsimassa eli mennä träänaamhaan pruukaa auttaa jos on paljon ajatuksia ja se tekkee ette sitä nukkuu paremin.
  • Olla ulkona kun on päivänvalo on hyvä, koska valo saattaa tehhä ette sitä virkistyy.
  • Se saattaa auttaa ette puhua jonkun kans, kun kaveri eli joku perheessä. Sitä saattaa kans mennä esimerkiks koulusysterin eli yhen kyraatturin tykö.
  • Saattaa kans kirjottaa paperile mitä tuntee. Antamalla sanoja omile tuntheile ja ajatuksile pruukaa auttaa ette sitä ymmärtää itteä paremin, ja helpomin saattaa nähhä jos on prupleemia mitä pittää selvittää.

Viina ja trookit ei ole hyvät

Jos voipi psyykkisesti kehnosti saattaa välistä tuntua ette se auttaa jos juopi viinaa eli käyttää trookia. Sitä tullee piian ilosemaks ja unohtaa  sen mikä on raskasta justhiins nyt. Mutta aijan olhoon se saattaa vastonpäin vahvistaa levottomuutta ja muita raskhaita tuntheita. Se saattaa olla kans niin ette viina eli trookit on syynä ette on matalapaine.

Matalapaine mennee usseimiten yli

Saattaa olla hyvinki huono olo kun on matalapainheessa. Siksi saattaa olla hyvä tietää ette matalapaine enimäksheen mennee yli itteänsä, vaikka se saattaa ottaa aikaa.

Välistä tarttee apua

Välistä saattaa olla hyvä puhua jonkun ulkopuolisen kans. Apua saattaa saa ottamalla yhteyttä esimerkiks nuoritten vasthaanoton, hoitosentraali eli koululaisenterhveyen kans. Net on tottunheet kohata nuoria jokka voivat kehnosti. Jos tarvittee, se ketä kohtaa saattaa auttaa sinua saamhaan yhteyttä esimerkiks lääkärin eli psykolookin kans. 

On kans olemassa telefuunisjuuria mihinkä saattaa soittaa, ja paikkoja internetissä missä saattaa tjatata, meilata eli lukea ja sillä tavala saa apua ja tukea. Sielä saattaa olla tuntematon jos niin haluaa.

Tepresjuuni

Tepresuuni on muuta ko ette tuntea vähän aikaa matalalla tasola ja olla surussa. Sitä on saattanu saa tepresjuunin jos tuntee matalapainetta monta viikkoa ja samala:

  • menettää kiinostuksen sellaisesta mistä sitä pruukaa tykätä
  • nukkuu liian vähän eli liian paljon
  • on vaikea konsentreerata itteä
  • menettää ruokalystin
  • syöpi enemän kun tavalisesti
  • helpola tullee äreäksi
  • saapi huonon ittenluottamuksen ja tullee kriittiseksi ittestä
  • vettäytyy ihmisistä
  • pannee hyvin paljon aikaa miettimisheen
  • saapi prupleemia koulussa eli töissä
  • saapi ajatuksia ette tehhä ittenmurhaan.

Jos on saanu tepresjuunin sitä tarvittee saa ammattilaista apua ette alkaa voimhaan paremin. Ottamalla yhteyttä esimerkiks nuoritten vasthaanoton, hoitosentraalin eli koululaisenterhveyen kans sitä saattaa niitten kautta saa apua.