Tyttärilä on usseimiten ovylasjuuni, eli munasolun löysääminen munasarjasta (ägglossning), joka kuukausi siittä asti kun tullee pyberteethiin aina klimakteeriheen asti. Samala kun ovylasjuuni tapahtuu liimakalvo kohtussa tullee paksumaks ja sillä tavala valmistuu ette ottaa vasthaan munan jos se hedelmöityy (befruktas). Ennen ku muna saattaa hedelmöityä sen häätyy saa spermieetä vakiinhaan. Sillon vasta saattaa tulla raskhaaks, mutta jos muna ei hedelmöity sillon kohtun liimakalvo lykäthään poies vuotona. Se on se joka on mensi.
Koskas saapi mensin?
Missä iässä sitä saapi mensin vaihtelee. Se riippuu siittä ette kaikin tulevat pyberteethiin erilä aikoina. Jos tullee varhain eli myöhään pyberteethiin se ei ole mithään mitä sitä saattaa ohjata.
Suuriin osa saapi mensin joskus 12-14 vuoen ikäsenä. Mutta sitä saattaa saa sen jo kun sitä on yheksän eli vasta kun sitä on 16 vuotta ilman ette siinä on mithään vikkaa. Jos ei ole saanu ensi mensiä kun sitä on 16-17 vuotta sillon sitä pittää mennä lääkärhiin.
Ensi mensi saattaa tulla yllätyksenä. Se saattaa tuntua raskhaalta. Piian ei kukhaan luokassa ole saanu mensiä. Sitä piian ajattellee minkälaista mensisuojaa sitä pittää käyttää ja se piian tuntuu piinaliselta ette puhua siittä jonku raahvaan kans.
Eli sitten ensi mensi on jotakin mitä sitä on kaivanu. Piian enniimät kaverista on jo saahneet mensin ja sitä tuntee helpotusta kun sitä on viimen osa "jängistä".
Paljonko sitä vuotaa?
Kuinka paljon sitä vuotaa vaihtelee henkilöstä henkilhöön, just kun se saattaa erota kuinka monta päivää mensi kestää. Mensin aikana se on tavalista ette sitä vuotaa 20-80 millilitraa verta, siis vaila tesilitran enniiten. Mutta koska veri sekkaintuu ruuhmiin nestheen ja liimakalvon kans kohtusta sitä kokkee ette se usseimiten tullee enemän.
Paljon vuotoa
Moni pittää ette se vuotaa paljon vaikka se tosi asiassa ei ole niin paljon. Mutta jos häätyy muuttaa mensisuojaa niin useasti ette se tullee vaivaks eli jos on pakko käyttää tupla mensisuojia ettei vuoa läpi sillon on sitä mitä pruukathaan kuttua runshaaks mensiks. Se riippuu siittä ette on paljon yhtä ainetta kohtussa joka liottaa hyytynyttä verta. Se tekkee ette vuoto vähentyy huonomin ja ette sitä vuotaa enemän. Jos vuotaa paljon sitä saattaa tuntea väsymystä ja olla ilman voimia. Se johtuu siittä ette veriarvo on matala.
Jos on runsas mensi sitä saattaa kontaktata kouluterhveyshoijon, nuoritten vasthaanoton eli hoitosentraalin. Sillon saattaa saa apua tapletista, jokka tekevät ette vuoto vähenee, esimerkiks p-pilleri.
Epäsäänölinen mensi
Kun on saanu mensin se on tavalista ette se on epäsäänölinen. Se merkittee ette se ei tule samana aikana joka kuukausi. Suuriimale osale se pruukaa tassaintua vähän aijan päästä niin ette joka mensikausi, siis siittä päivästä kun mensi alkaa seuraavan mensin alkhuun, on suunile 21-35 päivää. Se saattaa olla hyvä ette pittää kollia omasta mensistä, jos se on säänölinen ja tietää suunile koska se tullee seuraavana kuukautena. Sillon sen huomaa jos mensi on myöhänen joku kuukausi.
Joilaki on epäsäänölinen mensi, joka ei ole vaaralista. Mutta jos tykkää ette se on vaivalista sitä saattaa saa säänölisen mensin esimerkiks p-pillerin avula.
Hiljanen eli poisjääny mensi
Raskhaana
Luonolinen syy miksi mensi katoaa on ette sitä on raskhaana. Sitä on häätyny saa spermieitä vakiinhaan ennenku sitä saattaa olla raskhaana. Se tapahtuu kohta aina samlaakin kautta. Jos on hyväilyseksiä ja on verestä spermaa sormissa ja suorhaan viepi net vakiinhaan sillon on vissi riski ette tullee raskhaaks.
Jos uskoo ette mensi joka on jääny tulemattaa riippuu siittä ette sitä on raskhaana se on sillon hyvä ette tehhä raskhaustestin. Raskhaustestin saattaa ostaa aputeekista ja monesta ruokakaupoista ja serviskaupoista. Sitä saattaa kans tehhä ilmhaisen testin nuoritten vasthaanotossa eli äitihoijonsentraalissa.
Stressi, miljöön vaihto eli panttaus
Mensi saattaa kans jää tulematta monesta muista syistä. Jos mensi vain on muutaman viikon myöhässä eli hyppää yli yhen eli kaks kuukautta se saattaa riippua monesta eri asioista, esimerkiks miljöön vaihto eli ette sitä on ollu tilapäisesti stressaintunu.
Jos mensi katoaa pitemän aijan se on hyvä mennä tutkimhaan mistä se saattaa johtua. Se saattaa esimerkiks olla siksi ette sitä on paljon stressaintunu, voipi kehnosti, träänaa lujasti, panttaa, on syöntihäiriöitä eli joku sairhaus. Sillon se on ruuhmiin tapa sanoa ette on joku vika. Jos tuntee ette sitä tarttee apua eli tukea selvittää prupleemit sitä saattaa esimerkiks kääntyä kouluterhveyshoithoon eli nuoritten vasthaanothoon.
Jos mensi katoaa pitemphään kun puoli vuotta sitä pittää aina kontaktata lääkärin esimerkiks nuoritten vasthaanotossa eli hoitosentraalissa. Sillon sitä saapi apua saa selvile miksi se ei tule, sitä saattaa muun muassa jättää veripruuvia missä mitathaan veren hormoonin tasoa. Jos tarttee sitä saattaa saa taplettia, jokka panevat mensin käynthiin uuesti.
Vaivoja ennen mensiä - PMS
Neste lissäintyy ruuhmiissa suunile viikon ennen mensiä ja siihen asti ette mensi tullee. Se tekkee ette sitä saapi herkät rinnat ja tuntee ette sitä on paisunu ruuhmiissa. Sitä kututhaan mensin etuaijan jännitys, PMS (premenstruella spänningar). Net riippuvat hormoonista jokka tekevät ette sitä tullee helpola vihaseks, äreäks, vuokoliseks eli ikävystyy. Sitä saattaa kans saa päänsärkyä, haluta enemän makkeisia eli saa finniä. Suuriimale osale jokka huomaavat PMS:iä se pruukaa olla pahhiiten kolme neljä päivää ennen mensiä ja katoaa kun mensi tullee, mutta se saattaa kans jää muutamaks päiväks mensin aikana.
PMS-vaivat saattavat tulla paremaks tekemällä rentoutumisträäninkiä eli liikkumisesta. Se on kans hyvä nukkua kunnola ja yrittää ottaa ekstra rauhalisesti niinä päivinä kun tuntee vaivoista.