Seksi on hauskaa, ihanaa ja jännittävää. Se saattaa käyä niin ette siinä hetkessä sitä ei perusta sellaisesta mistä sitä tavalisesti tietää on tärkeää. Esimerkiks ette sitä pittää suojata ittensä ette sillä tavala vähentää riskiä ette saa jonku sukupuolitauvin. Jos sitä tuntee ittensä tässä se saattaa olla aika lähteä testaamhaan itteä.
Miksis pittää testata sukupuolitauvista?
Se on aina hyvä testauttaa itteä sukupuolitauvista jos on pitäny suojatonta seksiä. Se jällaa kans vaikka sitä tuntee olevansa terve koska jokku sukupuolitauvit ei anna yhtään symptoomia.
Jos on kohanu jonku jonka kans haluaa saa fastan relasjuunin ja planeeraa ette lopettaa suojaamasta itteä, sillon on hyvä ette molemat kans menevät testaamhaan itteä ensiks.
Se saattaa kans olla niin ette joku kenen kans on pitäny seksiä on testauttanu itteä ja se on näyttäny ette on sukupuolitauti. Jos se tauti kuuluu tartuntalain alle, sillon sitä saattaa saa preivin eli telefuunisoiton jostakin vasthaanotosta missä pyyethään ette mennä testauttamhaan itteä.
Se ei ole varma ette sitä itte on saanu sukupuolitauvin, mutta sitä on lain mukhaan velvolinen ette käyä testaamassa itteä ette sillä tavala vähentää riskiä ette tauti leviä kauemaks.
Koskas sitä pittää testata sukupuolitauvista?
Se ei ole koskhaan liian hiljasta testata itteä sukupuolitauvista jos on pitäny suojaamatonta seksiä. Muutamitten tauvitten kans se saattaa viipyä monta kuukauttaa ja välistä jopa vuosia siittä kun net sai siihen asti kun huomaa jotaki.
Sen eestä se saattaa välistä olla liian varhaista ette mennä testauttamhaan itteä. Se ei mene testauttaa päivän jälkhiin kun on pitäny suojaamatonta seksiä, koska viirys eli bakteerie joka aiheuttaa infeksjuunin ei ole keriny lissäintyä tarpheeks ette se näkyis pruuvissa.
Esimerkiks klamydiasta ja gonorreesta sitä pruukaa saattaa testata varhaimiten viikon jälkhiin kun on pitäny suojaamatonta seksiä. Mutta vissile tauvile, kun esimerkiks hiv, se saattaa viipyä jopa kolme kuukautta jälkhiin kun sen on saanu ette testissä varmasti saattaa näyttää jos on saanu sen tauven.
Riippumatta tauvista sitä pittää mennä vasthaanothoon jon on kiusoissa eli on vaivoja. Jos tietää ette riski on iso ette sitä on saanu sukupuolitauvin, esimerkiks jos tietää ette sillä on, jonka kans sitä on pitäny seksiä, sitä saattaa välistä saa hoijon ennen ku pruuvivastaukset on valhmiit.
Jos ei ole pitäny seksiä kenheen kans sitä ei saata saa sukupuolitauvin. Sillon sitä ei tartte myöskhään mennä ja testauttamhaan.
Missäs sitä saattaa testata sukupuolitauvista?
Jos haluaa testata itteä sukupuolitauvista sitä saattaa mennä nuoritten vasthaanothoon, iho- ja sukupuolivasthaanothoon eli hoitosentraalhiin. RFSU:lä (Riksförbundet för sexuell upplysning) on kans vasthaanottoja missä saattaa testauttaa itteä sukupuolitauvista.
Tyttäret saattavat kans mennä vaimokliniikhaan eli jynekolookin tykö. Klamydiatestin mennee kans tilata internetistä eli ostaa aputeekista.
Kun haluaa tietää mihinkä saattaa mennä testaamhaan itteä sielä missä sitä assuu sitä saattaa soittaa siukkahoijonneuvonthaan 1177.
Kuinkas testi toimii?
Testauttaa itteä sukupuolitauvista mennee kätevästi ja helposti. Kuinka itte testi tehhään riippuu mistä tauvista sitä testaa ja millä tavala on pietty seksiä ja kuinka sitä on saattanu saa smittaa.
Jos on pitäny vakinasamlaakia sitä saapi usseimiten jättää kusipruuvin. Pojile, jokka pitävät testata klamydiasta, kusipruuvi pruukaa riittää. Tyttäret saavat kans jättää yhen pruuvin vakiinasta. Sen saattaa tehhä itte pumpulipinnala jonka saapi kun mennee testaamhaan eli kun tillaa kotia yhen testin.
Jos tietää ette sitä pittää jättää kusipruuvin sitä ei piä pissata yks kaks tiimaa ennenku testauttaa itteä.
Joileki sairhauksile, olletikki gonorreele, otethaan pruuvi ohula pruuviottopinnala joka on ohun topsin näkönen. Pruuviottopinna pyöritethään varovaisesti vakiinan liimakalvhoon, kusiröörhiin, kaulhaan eli anaalireijän päässä. Mistä pruuvi otethaan riippuu siittä kuinka on pitäny seksiä. Se saattaa tuntua ilkeältä, mutta pruukaa olla kätevästi tehty pruuvi joka ei tunnu paljoakhaan.
Muile sairhauksile sitä saattaa jättää veripruuvin. Sen otethaan ohula neulala painamalla käsitaitheen verisuonheen.
Jos se joka tutkii eppäilee ette henkilölä on herppes, sillon otethaan pruuvin herppesbloosasta pumpulipinnala.
Jos on näkyviä kondyloomia ei puuvinottoa pruukata tarttea, koska se joka tutkii useasti näkkee suorhaan mikä se on.
Koskas saapi vastauksen?
Vastaus suuriimphaan oshaan pruuvista saapi viikon sisälä. Kun sitä jättää pruuvin sitä pruukathaan sopia vasthaanoton kans kuinka sitä haluaa saa tion. Esimerkiks jos net pitävät soittaa, lähättää preivin eli jos sitä pittää mennä sinne.
Oottaa pruuvivastausta saattaa olla raskasta. Se on luonolista ette sitä on kiusoissa ja ette aika ennen kun vastaus tullee tuntuu pitkältä. Jos sitä voipi kehnosti se saattaa olla hyvä puhua jonku kans omista ajatuksista ja tuntheista. Se saattaa olla kaveri, joku perheessä eli joku muu joka seisoo lähelä kysyjää.
Sitä saattaa kans kontaktata nuoritten vasthaanottoa. Sen persunaali saattaa auttaa kun tuntuu raskhaalta ja on tottunheet kysymykshiin ja hunteerinkhiin sukupuolitauvista.
Mitäs se maksaa ette testata itten?
Net sukupuolitauvit, jokka on mukana tartuntalaissa, kun esimerkiks klamydia, gonorree ja hiv, ei maksa mithään ette testauttaa jos on, riippumatta kuinka vanhaa sitä on eli missä sen tekkee.
Kun testauttaa muita sukupuolitautia makso saattaa vaihtella riippuen missä sitä assuu ja mihinkä vasthaanothoon sitä mennee. Useasti pruukathaan testata monta tautia samala kerrala. Sillon se riittää ette yks niistä on tartuntalain alla ette sitä ei tarvitte maksaa ollenkhaan.