????????????????????????????????????
Daniel Särkijärvi. Kuva: Markku Heinonen
Kieli- ja kylttyyrileiri saattaa antaa kläpile vauhtia ette puhua meänkieltä. Seittenkaarela oon tänä kesänä järjestetty kolmas leiri missä oli erittäin monta: 80 kappaletta.
-Mie toivon ette muutki ottava meän konseptin ja järjestävä leiriä muuala maassa, sannoo prujektinjohtaja Daniel Särkijärvi.
Itea oon oikeasthaan aika helppo: kokoa kokhoon kläppiä monelta kantilta ja anna niitten harjottaa kieltä missä niilä oon juuret. Leiri Seittenkaarela oon sekotus monesta eri kielestä: meänkieli, suomi, ruotti ja kväänin kieli (Norjan vastaava meänkieli).
Se oon kysymys siittä ette oppia puhuhmaan ja ymmärtämhään mutta kohta vielä enämpi ette pohjata omhaan itentiteethiin, selvittää prujektinjohtaja Daniel Särkijärvi föreninkistä Meän Kylttyyrikehto – Vår Kulturvagga.
Jälkhiin ko leiri nyt oon järjestetty kolmasen vuen Seittenkaarela Haaparannan ulkopuolela, olema tulhee sille rajale kunka monta met saatama ottaa vasthaan nykysellä henkilökunnala, selittää Daniel. Siksi hään toivoo ette itea leviää yli maan.
-Mie toivon ette muut näkevä kunka hyvin tämä toimii ja ottava mallia tästä ja järjestävä lissää leiriä, piiain koko Ruottissa. Met autama mielelänsä meän tiola.
Ei se tartte välttämättä olla niin pitkä leiri niinku Seittenkaarela (viis päivää), pitkä viikonloppu saattaa riittää.
Kläppiä ja nuoria seikkailulla mettässä Daniel Särkijärven kansa. Kuva: Reijo Kemi
Aikatauluja ja luentoja antava stryktyyrin.
Konsepti alko pienessä määrässä pohjolassa mutta oon kehittynny arvosteluista mitä oon tehty. Stryktyyri mitä päivät pitävä sisältää oon esimerkiksi lujenettu aikatauluila touhuile.
Leirilä oon luonolisesti paljon vappaa leikkiä, mutta myös ohjelmapistheitä missä oon teatteria ja luentoja täysile. Kielen, esittelijät ja leikinjohtajat tuova sisäle hiipimällä koko leirinaikana. Halu oppia ymmärtämhään toisia oon itte muuruutti.
Kielileiri oon leviny Pohjoisnorhjaan ja jokku perheet menevä sinne joka vuosi.
-Tämä oon johtanu siihen ette lapset halvava oppia kieltä koulussa, net oon tulhee mutiveeratut meän tykönä missä net oon kuuhlee heän perinekielen.
Jokku lapset ossaava puhua meänkieltä villin hyvin ko net tuleva leirile ja toiset ymmärtävä vain jonku sanan.
-Se näkkyy selvästi kunka kieli eistyy niilä jokka oon myötä vuosi vuelta. Mie uskon ette yksi syy menestykseen oon ette monta polvea tullee yhtheen ja oppii tuntemhaan toisia.
Daniel selittää tyttärestä joka oon selvittänny ette hään tietysti oon myötä seuraavassa leirissä 2017 ja hänen päämäärä oon ette puhua enämpi meänkieltä sillon. Hään luki meänkieltä koulussa ja oli nyt saanu syyn ette oppia lissää.
-Leiri tullee jonkulainen mutivsjuuni, kieli liittyy johonki mikä oon hauska.
Kielileiri rahotethaan avustuksella muun muassa maakäräjiltä ja kunnista. Rahhaa löytyy hakea muilekki joila oon halu kupieerata itean, sannoo Daniel.
Danielin yhenhengennäyttelyt leiriläisile oon popylääriä. Kuva: Reijo Kemi
Meänkielensi Märta, Karin ja Linnea Nylund
