Matti Junes. Kuva: Privaatti
Matti Junes oon yks Metavisin viiestä kääntäjästä, hään assuu jonku pelikuorman Rovaniemeltä, Suomessa.
Nimi?
-Minun nimi oon Matti Johannes Junes.
Ikä?
-Mie täytän nytten kesälä 70 vuotta.
Asun?
-Mie oon lähtösin Torniosta ja oon tehny minun elämäntyön Lapin Keskussairaalan nevrolookinna. Mie asun nytten täälä Rautiosaaressa Kemijoela, pari peninkulmaa Rovaniemeltä etehlään.
Kunkas kauon olet ollu kääntäjä?
-Mie oon ensinnäki puhunnu koko elämän tätä meänkieltä. Kirjotellu tällä kolymneita pohjosen lehthiin ja pitänny tällä minun lääketietheeliset esitelmäkki. Kuuliat oova pysynheet hyvin herreilä ja tykähneet. Met olema minun vaimon Annelin kans olleet meänkielen kieliraatissa alusta saakka ja olemma niin kirjottajinna ko kieliraatin jäseninnä följyssä Meänkielen ison sanakirjan tekemisessä. Olema kirjottanheet moleemat kolymneita Meänmaan Aviissiin. Mie tulin myötä tähhään METaviisin käännösroikhaan ko Bengt Pohjanen lähätti mulle Maja Mellan toivomuksen kielenkääntäjistä tähhään METaviissiin. Kivahaan näitä käännöksiä oon ollu tehhä.
Joku (tunnettu eli vähemin tunnettu) kirja/kirjat eli tehtävä/t mitä sie olet kääntäny?
-Mie oon kääntänny aiemin joitaki lääketietheelisiä juttuja meänkielele. Kirjotellu lehtheen meänkielelä kolymneita täälä Rovaniemelä. Lasareetissa net käännätit mulle puhheithaanki meänkielele ko piit tätä niin lystikhäännä kielenä. Sitte mie olin Rosa Liksomin kirjan Kreisland meänkielen ”tarkastajanna” hänen työryhmässä. Silloin mie luin, mitä kässiin sain meänkielestä -yliopistoitten väitöskirjoja myöten, ette olisin ollu minun tehtävän tasala.
Mikäs oon issoin haaste ette kääntää ruottista meänkielele?
-Meänkielen ison sanakirjan osat I-III oova jelpanheet minuaki paljo kääntämistyön propleemeissa. Kaikile sanoile ei kuitekhaan ole ”viraalista” käännöstä. Mie olen silloin freistannu saaha apua suomesta tai muista ugrilaisista kieleistä ja laittannu sitte sulkhuin ruottalaisen sanan.
Mikäs tekkee meänkielen niin erityiseksi?
-Meänkieli ei ole mikhään keksitty kieli. Tätä kannattellee hyvin vanhaa ja väkevä kylttyyri, jota se itte kans eustaa. Tämä oon Tornionväylän moleemitten puolitten kieli ja täälä iänpuolela sitä puhuthaan omala tavalhaan aina Kemijoele ja Ounasjoelekki saakka. ”Köökikieli” oon täälä koettu ilmasunna meänkielestä hyvin loukkaavaksi ja asentheeliseksi.
Sinun favuriittisanoma meänkielelä?
-Minun oon vaikea sanoa, mikä ois minun suosikki ilmasu. Vaimo sannoo, ette se ois mulla: ”s’ole mikhään”. Tuota net kläpikki mulle hokeva ja pitävä siittä hauskan. Se oon siittä lausseenna villi ja ekonoominen, ette siinä ”ei” sana jääpi pois.
Mitäs sie uskot meänkielen tulevisuuesta?
-Sitkeätä kieltähään tämä oon, ko oon tähhään asti säilynny. Ja ko nytten oppihneekki oova kiinostuhneita niin mikäs tässä. Hyvä näin. Suurempi merkitys kuiten oon sillä, ette tavaliset ihmiset eehleen tätä täälä puhuva. Ja jos Väylä oon vielä sialhaan niin puhuva kyllä vastasuuessaki.
